Hallitus päätti kehysriihessä lisätä ja aikaistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvia leikkauksia. Toimilla haetaan säästöjä, mutta Hyvinvointiala HALI ry pitää todennäköisenä, että leikkaukset johtavat pitkällä tähtäimellä säästöjä suurempiin kustannuksiin, minkä lisäksi niillä on huomattavia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. HALIn järjestöverkosto esittää hallitukselle viittä konkreettista korjaustoimenpidettä, joilla haittavaikutuksia voitaisiin minimoida.
Sote-järjestöjen rahoitusta ollaan vähentämässä jo ensi vuonna 55 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2027 mennessä sote-järjestöjen rahoitustaso laskisi nykyisestä peräti 130 miljoonaa euroa eli noin kolmanneksen nykyisestä. HALI pitää leikkauksia lyhytnäköisinä.
”Vaikka lyhyellä tähtäimellä säästöjä valtion budjetista syntyisikin, tulevaisuudessa hintalappu niin julkisten sote-palveluiden kuin muiden välillisten kustannusten osalta on todennäköisesti säästöä suurempi. Kun hyvinvointialueet leikkaavat samalla peruspalveluista ja sosiaaliturvaa kiristetään, on olemassa riski, että nämä toimet osuvat samoihin, jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa oleviin ihmisiin”, kuvaa HALIn terveyspalveluista ja järjestöistä vastaava johtaja Hanna-Maija Kause.
Leikkaukset aiheuttavat haittoja, mutta hallitus voi vähentää niitä
Järjestöillä ei ole mahdollisuutta sopeuttaa toimintaansa ensi vuoden alkuun mennessä hallitusti, koska aikaa on vähän eikä leikkausten kohdentamisesta ole selvyyttä. HALI ja sen järjestöjäseniä edustava järjestöverkosto pitävätkin elintärkeänä haitallisten vaikutusten minimoimista, jotta sote-järjestöjen toiminta ja sitä myöten esimerkiksi vapaaehtoistyö eivät lamaannu. HALIn jäseninä on yli 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä.
”Vallalla tuntuu olevan käsitys, että järjestöissä menee liikaa rahaa hallintoon. Tosiasiassa suhteellisen pieni määrä palkattua henkilöstöä järjestää puitteet esimerkiksi vapaaehtoistyölle, tarjoaa asiantuntijapalveluita, kouluttaa ja jakaa oman erityisalansa osaamista eri ryhmille koululaisista virkamiehiin. Lisäksi järjestöillä menee merkittävästi aikaa hallinnolliseen raportointiin, jota avustuksia myöntävä viranomainen eli STEA edellyttää. Hallinnollista taakkaa voisi keventää nopeastikin, jos hallituksella on siihen tahtoa”, Kause jatkaa.
Järjestöjen pitää voida vaikuttaa leikkausten toteutukseen
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on nimittänyt selvityshenkilön tekemään taustaselvityksiä järjestöavustuksia koskevien linjausten valmistelun tueksi. Selvityshenkilön työn määräaika on tämän vuoden loppuun.
”Näyttää siltä, että selvityshenkilön työ ei ehdi tukemaan ensi vuoden määrärahaleikkauksia. Ennakoitavuuden takia on olennaisen tärkeää, että ensi vuoden leikkausten suuntaviivat olisivat mahdollisimman pian selvillä. Lisäksi järjestöjen pitää itse voida vaikuttaa leikkausten kohdistumiseen budjettinsa sisällä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa järjestöjen ydintoiminnalle”, Kause vetoaa.
HALIn järjestöverkosto esittää hallitukselle viittä konkreettista korjaustoimenpidettä, joilla vähennettäisiin avustusleikkausten vahingollisia vaikutuksia:
- Pienennetään järjestöihin kohdistuvia leikkauksia ja annetaan järjestöille riittävästi aikaa toiminnan sopeuttamiseen. Sellaisia leikkauksia ei pidä tehdä, jotka johtavat järjestöjen ydintoimintojen laajamittaiseen ja hallitsemattomaan alasajoon.
- Laajennetaan kehysriihessä päätetty yksityishenkilöiden lahjoitusvähennys koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Käynnistetään lisäksi valmistelu erilaisten järjestöjen vähennysoikeuden laajentamisesta koskemaan myös yhteisöjen tekemiä lahjoituksia.
- Luodaan järjestöille kannusteita hallinnollisten toimintojen tehostamiseen ja yhdistämiseen.
- Kevennetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallinnollista taakkaa tarkastelemalla valtionapuviranomaisen (STEA) asettamia yksityiskohtaisia haku- ja raportointivelvoitteita.
- Lisätään varainhankinnan mahdollisuuksia voittoa tavoittelemattomille järjestöille arpajaislakia uudistettaessa.
