Yle uutisoi (6.9.), että ulkoistaminen heikentäisi hoiva-alan työntekijöiden etuja. Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hyvinvointialan liiton mukaan väite on vahvasti liioiteltu ja antaa väärän käsityksen tilanteesta.
– Palkkataso kunnissa on keskimäärin vähän korkeampi kuin yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Tätä eroa kuitenkin pienentää se, että tällä sopimuskaudella yksityisellä sosiaalialalla palkankorotuksia kohdennetaan muita enemmän juuri vähimmäispalkkoihin. Yli 15 vuotta palvelleilla kuntien lomaoikeus on yksityispuolta parempi, muilla lomatasoilla erot ovat hyvin pieniä. Muissa työsuhteen ehdoissa on eroja kumpaakin suuntaan. Kokonaisuudessaan sekä kunnan että yksityissektorin työehtosopimus takaavat asianmukaiset työsuhteen ehdot, painottaa työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri Hyvinvointialan liitosta.
Hyvinvointialan liiton mukaan yksityisten toimijoiden yksiköt ovat työpaikkoina haluttuja. Syynä on mm. matala johtamisorganisaatio ja työntekijöiden hyvät vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön. Työsuhteen pysyvyys ja muut tekijät, jotka määräytyvät työlainsäädännön perusteella ovat pitkälti samat sekä julkisella että yksityisellä työnantajalla.
Kunnat saavuttavat ulkoistamalla kustannussäästöjä
Toisin kuin Ylen jutussa väitetään, satojen kilpailutusten lopputulokset osoittavat, että kunnat saavuttavat ulkoistamalla kustannussäästöjä.
– Julkisten hankintojen kautta kunnat ja kuntayhtymät ovat saaneet aikaan merkittäviä säästöjä monissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, huomauttaa johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Hyvinvointialan liitosta.
– Eihän mikään kunta pidempiaikaisesti ulkoista, jos se on kalliimpaa kuin oma tuotanto. Myös muita syitä ulkoistuksille on: esimerkiksi palvelujen parempi saatavuus.
Liiton mukaan kuntien kilpailuttamiskustannukset ja kuntien valvonnasta aiheutuvat kustannukset ovat marginaalisia verrattuna niihin säästöihin, mitä toiminnan tehostumisesta saadaan. Lisäksi kunnat välttyvät investointikustannuksilta, koska yksityiset toimijat vastaavat uusien toimitilojen rakentamisesta. Samalla nykyaikaiset toimitilat ovat parantaneet asiakastyytyväisyyttä.
– On myös hyvä muistaa, että yksityinen ympärivuorokautinen palvelu on luvanvaraista. THL:n tilastot osoittavatkin, että yksityisestä sektorista on kehittynyt laatujohtaja, sanoo Aino Närkki.
Ulkoistuksissa hinnasta määrää aina kunta, ei yritys
Ylen jutussa väitetään, että Eksoten suunnittelema 75 prosentin ulkoistus tarkoittaa sitä, että kunnalla tai kuntayhtymällä ei ole enää minkäänlaista sananvaltaa hinnoitteluun. Asia on aivan päinvastoin: julkinen itse hinnoittelee palvelusetelin tai kilpailuttaa palvelut.
– Hankinnat perustuvat kunnan ja yksityisen toimijan väliseen ostopalvelusopimukseen. Sopimuksissa määritellään toiminnan reunaehdot tarkasti ja ne sisältävät poikkeuksetta sanktioita molemmille sopijaosapuolille sopimuksen noudattamatta jättämisestä, Närkki kertoo.
– Jos taas kysymyksessä on palvelusetelillä tuotettava palvelu, niin tällöin kunta määrittää palvelusetelin arvon.
– Sopimusten avulla kuntien sote-menot saadaan aikaisempaa paremmin ennakoitaviksi ja talouskuri saadaan osaksi talousarvion toteuttamista.
Muun muassa tehostetussa asumispalvelussa on runsaasti erikokoisia toimijoita. Kuntien ja kuntayhtymien puitejärjestelyissä on aina mukana useita toimijoita ja eri toimijoiden väliset hintaerot ovat pieniä.
– Tilastoja vertailemalla voidaan suuntaa antavasti arvioida, että yksityisenä toimintana järjestetty vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelu on ainakin kymmenen prosenttia edullisempaa kuin vastaava julkinen palvelu.
Lue tutkimus:
