Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan hallituksen lausuntokierroksen jälkeisissä neuvotteluissa yksityiskohtia viilattiin, mutta suuret linjat eivät muuttuneet. On hyvin todennäköistä, että sote-uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu.
Hallituksen sote-esityksen pitää luoda edellytykset sote-järjestelmän uudistamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Näitä ovat muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen parempi saatavuus ja kustannusten kasvun hillintä. HALI katsoo, että tavoitteet toteutuvat vain, jos sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on nykyistä vaikuttavampi, tehokkaampi ja tuottavampi.
– Esityksestä puuttuu keskeisiä keinoja vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Järjestämisvastuun siirto kuntarakennetta laajemmille alueille tarjoaa parhaimmillaan tavoitteisiin pääsylle paremman alustan, mutta ei yksinään ole tae muutokselle, muistuttaa HALI:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
HALI:n mukaan tuottavuutta on kasvatettava, jos halutaan päästä parempiin vaikutuksiin pienemmällä kustannusten kasvulla. Lakeihin pitää kirjata velvoite julkisen palvelutuotannon kustannusten läpinäkyvyyteen. Tavoitteisiin pääsemiseksi hyvinvointialueilla pitää olla vähintään samankaltaiset mahdollisuudet hyödyntää kumppanuuksia yritysten ja järjestöjen kanssa kuin kunnilla nykyään.
– Yritysten ja järjestöjen merkittävät satsaukset julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, kuten digitaalisiin palveluihin, ovat vieneet koko sote-sektoria eteenpäin ja mahdollistaneet suomalaisille paremmat palvelut. Tähän yhteiskehittämiseen ja yhteistyöhön esitys ei kannustaisi eikä mahdollistaisi sitä edes nykyisessä määrin, Rajakangas sanoo.
Riittävän oman tuotannon vaatimus vinoutti lähtökohdat – muutos jäi kysymysmerkiksi
Hallituksen tiedotustilaisuuden perusteella jäi avoimeksi, miten esitys on muuttunut lausunnoilla olleeseen versioon, jossa vaatimus järjestäjän riittävästä omasta tuotannosta oli kohtuuttoman laaja.
Perustuslakivaliokunta katsoi viime kaudella, että silloinen valinnanvapausesitys olisi voinut vaarantaa palvelujen saatavuuden, jos ihmiset olisivat valinneet aina yksityisen palveluntuottajan. Perustuslakivaliokunnan huoli oli, että palvelujen saatavuutta ei olisi pystytty turvaamaan, jos yritys olisi esimerkiksi mennyt konkurssiin.
– Järjestäjän oma tuotanto ei ole ainoa mahdollisuus turvata palvelujen saatavuus häiriötilanteissa. Järjestäjä voi esimerkiksi ottaa palvelutuotannon resurssit käyttöönsä välittömästi, jos yksityinen palveluntuottaja lopettaisi toimintansa yllättäen. Sopimusjärjestelyin on jo nyt laajasti varauduttu erilaisiin häiriötilanteisiin, Rajakangas kertoo.
Lausuntokierroksella olleeseen versioon verrattuna hyvinvointialueiden itsehallintoa on jonkin verran selkeytetty koskien sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käytäviä neuvotteluja. Yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä erityisesti päivystyksissä on helpotettu aiempaan esitykseen verrattuna. Samoin sopimusten mitätöintipykälää on lievennetty.
– Nämä ovat hyviä uutisia suhteessa lausunnoilla olleeseen esitykseen. Silti esityksessä mennään nykytilannetta rajoittavampaan ja näin ollen myös sote-järjestäjän mahdollisuuksia enemmän sitovaan suuntaan. Yritysten ja järjestöjen osalta hallituksen neuvotteluissa onkin ollut kyse siitä, kuinka paljon enemmän niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia rajoitetaan suhteessa nykytilaan.
– Positiivista on, että hallituksen tiedotustilaisuuden mukaan hoitotakuuta kiristävä lainsäädäntö etenee, Rajakangas sanoo.
Jatkovalmistelussa laajennettava kuulemista ja vaikutusarviointeja
HALI muistuttaa seuraavien askelten tärkeydestä.
– Vaikutusten arviointi on luonnoksen valmistelussa ollut varsin ohutta. Lainsäädännön arviointineuvostolla ja oikeuskanslerilla on edessään merkittävä työ. Lausuntokierroksen ja luonnoksen viimeistelyssä tapahtuneiden asianosaisten kuulemisen puutteiden vuoksi myös eduskunnan on varauduttava kuulemaan laajasti eri sidosryhmiä, jotta hyvän lainsäädännön valmisteluperiaatteet toteutuvat, Rajakangas pohtii.
