Eduskunta on hyväksynyt keskiviikkona 23. kesäkuuta hallituksen esityksen sote-uudistukseksi. Hyvinvointiala HALI ry katsoo, että esitykseen ei voi olla tyytyväinen.
Nyt tehtävässä sote-uudistuksessa muutetaan vain sote-palveluiden rakennetta, ei paranneta ihmisten palveluita. Suomen väestö ikääntyy, palveluja tarvitaan yhä enemmän, mutta veronmaksajien määrä vähenee.
− Rakenneuudistuksen lisäksi tarvittaisiin joukko toimia, joilla aidosti lyhennettäisiin jonoja, etsittäisiin kustannustehokkaimpia ratkaisuja ja kehitettäisiin uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi, toteaa HALIn sote palveluiden kehittämisestä vastaava johtaja Eveliina Vigelius.
Hän huomauttaa, että yrityksillä ja järjestöillä on ollut näihin ongelmiin vastauksia jo vuosia.
Nyt valmistunut sote-uudistus ei kuitenkaan salli käyttää yksityisten palveluntuottajien resursseja ja kykyjä missään sosiaali- tai terveyspalvelussa edes siinä määrin kuin tällä hetkellä. Sote-laeissa on monta kohtaa, joissa yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä rajoitetaan.
− Tämä on sote-uudistuksen tavoitteiden ja järjen vastaista.
− Hyvä uutinen on se, että soten käsittelyn viime metreillä eduskunnassa lievennettiin hieman yksityisten palveluntuottajien hyödyntämisen rajoitteita. Neuvolatoimintaa saa hankkia yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä, mikä helpottaa terveysasemaulkoistuksia. Se on hyvä asia, sillä terveysasemaulkoistuksilla on saavutettu erinomaisia tuloksia, muun muassa viisi kertaa julkisia terveysasemia lyhyemmät hoitojonot, Vigelius sanoo.
Hallituksen sote-esityksessä olleita alihankinnan rajoitteita lievennettiin, ja aiheesta on tulossa vielä hallituksen selvitys. Myös erikoissairaanhoidon hankintarajoitteisiin tuli pientä viilausta.
− Myös julkista palvelutuotantoa vaadittiin aluksi kaikissa palveluissa ja kaikkien palvelujen sisällä erikoisaloittain. Tähän tuli jonkinlainen lievennys, joka sallinee esimerkiksi erikoisalakohtaisia ulkoistuksia, jos hyvinvointialueen muissa palveluissa on julkista tuotantoa. Sopimusten mitätöinnin tai irtisanomisen vaatimukset eivät poistuneet.
HALI:n katse on kääntynyt jo eteenpäin. Sote-uudistuksen toimeenpanossa on lukuisia tarkkoja paikkoja, alkaen alueellisten palvelustrategioiden laatimisesta. Siellä määritellään aidosti alueiden tahtotila ja tarkoitus yritysten ja järjestöjen hyödyntämiseen.
− Hyvä uutinen on myös se, että tätä sotea voidaan muuttaa seuraavilla kausilla. Perustuslaki ei rajaa yritysten ja järjestöjen käyttöä julkisissa palveluissa toisin kuin aluksi haluttiin väittää. Oikeasti hyvä sote saataisiin sillä, että julkisten palvelujen kustannukset saatettaisiin läpinäkyviksi, toimijoita vertailtaisiin (ja paras valittaisiin), innovaatioista ja tehokkaimmista toimintatavoista palkittaisiin ja monituottajuutta lisättäisiin. Nämä päätökset ovat tulevien hallitusten käsissä, Vigelius päättää.
