Hallituksen esitys keskeisistä sote-laeista ei Hyvinvointiala HALIn mukaan saavuta lähes koko vuosituhannen valmistellun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Kansalaisen näkökulmasta huolestuttavaa on, että palveluiden saatavuus on hallitukselle vasta toissijainen tavoite. Tärkeintä on keskittää sote-palveluiden tuotanto julkiselle sektorille, ei se, saavatko ihmiset tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja jonottamatta.
Sote-uudistuksen tavoitteena koko sen valmistelun ajan on ollut palveluiden saatavuuden ja oikeudenmukaisuuden parantaminen julkisen talouden kestävyyden turvaavalla tavalla.
– Hallituksen esityksessä keskitytään julkisen palvelutuotannon suojelemiseen, ei siihen, että ihmiset saisivat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja jonottamatta. Esityksellä ei päästä sote-uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin, sanoo Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Kansalaisen tarpeet unohtuivat
Sote-järjestämislain mukaisesti kuntien ja kuntayhtymien sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirretään perustettaville sote-maakunnille. Kyseisten palveluiden tuotanto halutaan myös keskittää sote-maakunnille. Yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä halutaan siis rajata selvästi nykyisestä.
– Näyttää siltä, että hallitukselle on tärkeämpää se, mikä taho palvelut tuottaa, kuin se, että palvelut ovat yleensä saatavilla. Erittäin huolestuttavaa ja surullista kansalaisten näkökulmasta, Rajakangas sanoo.
Hallituksen esityksen mukaan sote-maakuntien rahoituksesta vastaa valtio. Samassa yhteydessä kunnallisveron tuotosta siirretään lähes 13 prosenttia sote-maakunnille, joille ei tule verotusoikeutta eikä mahdollisuutta ottaa pitkäaikaista lainaa.
– Hallituksen esitys ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Yksityisen sektorin palveluntuottajien hyödyntäminen on ollut kunnille ja kuntayhtymille kannattavaa: palveluiden saatavuus on parantunut kuntien omaa tuotantoa matalammilla kustannuksilla. Jos yksityisen sektorin hyödyntämistä tulevaisuudessa rajataan, karsivatko sote-maakunnat sitten palveluita, Rajakangas kysyy.
Rajakangas hämmästelee, miksei yhteiskunnassa ole selvitetty ulkoistusten onnistumisia, epäonnistumisia ja sitä, mitä ne ovat maksaneet.
– Vetää todella vakavaksi, että yksityiset palveluntuottajat tai ulkoistaneet kunnat eivät ole päässeet osallistumaan millään tavalla sote-esityksen valmisteluun, Rajakangas sanoo.
