Järjestimme yhdessä Hoiva ja Terveys -uutismedian kanssa sote-alan työvoimapulaa käsittelevän seminaarin keskiviikkona 13.9. Aamupäivän aikana käsiteltiin monipuolisesti koulutusta, kansainvälistä rekrytointia, teknologiaa, tutkimusta, yritysten ja hyvinvointialueiden näkökulmia sekä kansallisia toimia työvoimapulan helpottamiseksi. Tapahtuma kokosi paikalle noin 200 soten asiantuntijaa.
STM:n lääkintöneuvos Taina Mäntyranta antoi tilannekuvan henkilöstövajeesta. Hän pohti puheenvuorossaan sitä, minkälainen skenaario on tehtävä sen pohjalta, jos sote-henkilöstö on suurimmillaan nyt, eikä määrä enää lisäänny. Tilanne vaatii rohkeaa työnjakoa. Kurssin kääntämiseksi uuteen suuntaan tarvitaankin sotessa uutta tapaa ajatella ja tehdä asioita. Tämä nousi esille useissa puheenvuoroissa päivän aikana.
”Hallitusohjelmassa olevista sote-alan työvoimapulaa helpottavista kirjauksista on puhuttu kauan. Ongelma on se, että näihin asioihin ei ole tartuttu aiemmin”, sanoi Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Keskustelua hoivan henkilöstörakenteesta
Eri puheenvuoroissa käsiteltiin sitä, minkälaista henkilökuntaa asukkaat toivoisivat hoivakoteihinsa. Kansanedustaja Sari Tanus (kd) sanoi puolueiden paneelissa, että myös musiikki- ja kulttuurialan ihmiset voisivat toimia hoivatyössä.
”Haluamme lisää vuosia elämään, mutta myös elämää noihin vuosiin”, kiteytti kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok).
Diakonissalaitoksen liiketoimintajohtaja Leila Rutanen ja Attendon Head of Business Controlling Juuso Kanto toivat esille hoivayritysten näkökulmia soteen. Rutanen toivoi, että henkilöstömitoitukseen voitaisiin lukea hoiva- ja vammaisavustajia myös muissa kuin ikähoivapalveluissa. Lisäksi lähihoitajaksi opiskelevat oppisopimusopiskelijat pitäisi laskea henkilöstömitoitukseen, ja sote-alan opiskelijat tulisi laskea sijaisina henkilöstömitoitukseen sotekoulutetun henkilön työparina. Lisäksi he toivoivat teknologian huomioimista mitoituksessa.
”Tarvitaan myös hyvinvointialueiden tekemien hankintojen kehittämistä, esimerkiksi kattohintojen aika on ohi”, Rutanen sanoi.
HALIn va. toimitusjohtaja, hoivasta ja osaamisesta vastaava johtaja Arja Laitinen nosti esille sen, miten joidenkin ratkaisujen vaikuttavuus näkyy vasta myöhemmin, minkä vuoksi on tärkeää ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön työvoimapulan helpottamiseksi välittömästi.
”Osa työvoimapulaan vastaavista toimista vaikuttaa vasta pidemmällä aikajänteellä. Siksi on tärkeä ottaa käyttöön heti niitä keinoja, joita meillä jo on. Yksi on osa- ja täsmätyökykyisten parempi hyödyntäminen”, Laitinen sanoi.
Teknologia mahdollistajaksi, apua dokumentointiin
STM on aloittanut Hyvän työn ohjelman vuosille 2023–2027. Se sisältää toimenpiteitä koulutusmäärien lisäämiseksi ja koulutuksen rakenteiden kehittämiseksi. Soten ammattilaisilta halutaan nyt poistaa kaikki turhat työt. Taina Mäntyranta kertoi, että tämän vaalikauden aikana esimerkiksi perataan kaikki kirjalliset tehtävät, joihin ei tarvita soten ammattitutkintoa.
Teknologiaa koskevassa osuudessa todettiinkin, että etenkin dokumentoinnissa teknologia voi tulla ja on jo tullutkin ammattilaisten avuksi.
Teknologialle vahvaa roolia sotessa esittivät Accenturessa johtajana toimiva Marko Rauhala, Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto ja Verticalin toimitusjohtaja Kenneth Salonius. Alalla pitäisi nähdä suurempia investointeja pienten ratkaisujen sijaan.
”Kun kuvaa lähdetään piirtämään uudelleen, tulisi teknologian sijoittua toiminnan aivan ytimeen, mahdollistajana. Tämä vaatii muutosta, uudelleenajattelua ja kykyä nähdä myös teknologian rooli uusin silmin”, sanoi Rauhala.
Saammeko lisää työvoimaa kouluttamalla?
Rehtori Elina Juntunen Diakonia-ammattikorkeakoulusta kertoi, että amk-tutkinnon tehokkuus on selvästi parantunut: yhä harvempi opiskelija keskeyttää opintonsa ja tutkintoja syntyy nyt aiempaa enemmän. Opiskelijoiden määrä on vuosina 2019–2022 kasvanut 16 prosentilla.
”Sote-alan maine on yksi keskeinen asia veto- ja pitovoiman vahvistamisessa. Tässä on toimittava yhdessä. Työvoimapula on merkittävämpi huoli kuin haastava taloustilanne”, sanoi puolestaan sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso seminaarissa.
Työvoimapula koskee myös monia muita aloja, joten ongelma ei välttämättä ratkea pelkästään koulutuksella, huomautti työllisyysjohtaja Regina Saari Tampereen kaupungista.
”Mitä se merkitsee, jos jatkossa yhä useampi työikäinen jää hoitamaan läheistään kotiin, koska ei ole tarpeeksi hoitajia?”, hän kysyi.
Kansainvälistä rekrytointia koskevassa paneelissa tutkija Rolle Alho ja Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoivat, että kansainvälisestä rekrytoinnista on hyviä kokemuksia ja rekrytoitavat henkilöt arvostavat saamaansa koulutusta.
”Kun avaamme kurssin Eta-alueen ulkopuolella, kurssille pyrkii 5000 henkilöä. Heistä valitaan koulutettavat työntekijät, jotka ovat erittäin motivoituneita”, sanoi Tulokas.
Hyvän työn ohjelmassa on tarkoitus nopeuttaa ja sujuvoittaa EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutettujen ammattihenkilöiden ammattioikeuden saamista.
Tasa-arvoinen Suomi on hyvä maa työskennellä
Kansainvälistä rekrytointia koskevaa paneelia ennen kuultiin Suomeen vuonna 2021 muuttaneen lähihoitaja Jane Nadnaden puheenvuoro. Nadnade oli saanut ystävältään linkin Work in Finland -facebook-sivulle, jonka kautta hän päätyi hakeutumaan Suomeen.
Nadnade kehui Suomessa saamiaan mukavia työkavereita, hyviä esihenkilöitä, sopivia työaikoja sekä työn ja muun elämän tasapainoa. Kansainvälisessä rekrytoinnissa korostuukin Tatu Tulokkaan mukaan tasa-arvo ja se, että Suomi on maailman onnellisin maa.
