Julkisen suun terveydenhuollon resurssit ovat äärirajoilla. Hoitohenkilöstö uupuu vakavasti. Jonot pitenevät ja hoidon saatavuus heikkenee. Ratkaisu ongelmiin on Kela-korvausten korottaminen ja oikea kohdentaminen. Se pitää tehdä nopeasti, jo vuoden 2020 valtion budjetista päätettäessä. Hyvinvointiala HALI ry esittää konkreettisia ratkaisuja.
Vuonna 2002 Suomi takasi koko aikuisväestölle suun terveydenhuollon palvelut julkisella sektorilla. Samalla otettiin käyttöön suun terveydenhuollon Kela-korvaukset, koska julkisen sektorin resursseja ei mitoitettu koko väestölle riittäviksi. Kela-korvaukset olivat pitkään todellinen vaihtoehto terveyspalvelujen hankkimiseen. Puolet aikuisista on käyttänyt yksityisiä suun terveydenhuollon palveluja Kela-korvauksen turvin.
Vuodesta 2013 lähtien korvauksia on leikattu useaan kertaan. Vuosittainen korvaussumma on pudonnut 120 miljoonasta eurosta alle puoleen. Yli 520 000 Kela-korvattua käyntiä on jäänyt tekemättä. Osa käynneistä on siirtynyt julkiselle sektorille ja tämä on aiheuttanut ongelmia muun muassa hoidon saatavuudessa.
Osa hammaslääkärikäynneistä jätetty tekemättä kokonaan
Suun vakavatkin sairaudet ovat usein alussa oireettomia. Liian helposti ajatellaan, ettei hoitokäynnille ole tarvetta.
– Joka toisella suomalaisella aikuisella on suussaan jonkinasteinen krooninen tulehdus. Kyseessä on laajalti myös muuhun terveyteen vaikuttava vakava kansansairaus, jota ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää hoitamatta. On vaarallista kehitystä, että osa suun terveydenhuollon käynneistä on jäänyt kokonaan tekemättä, sanoo Hyvinvointiala HALIn terveyspolitiikan asiantuntija Eveliina Vigelius.
Vigeliuksen mukaan Kela-korvaukset on nostettava pikaisesti vähintään vuoden 2013 tasolle. Myöhemmin korvausta on vielä korotettava.
– Lisärahoitus kannattaa kohdentaa suun perustutkimuksiin ja suuhygienistikäynteihin. Nämä muutokset tukisivat ennaltaehkäisyä, joka on suun terveydessä ensisijaisen tärkeää.
Kela-korvauksien nosto hyödyttää kaikkia
Suun terveydenhuollon Kela-korvauksista hyötyvät kaikkiin tuloluokkiin kuuluvat. Myös alimmassa tuloluokassa neljännes palvelujen käyttäjistä valitsee yksityisen hoidon Kela-korvauksen turvin. On selvää, että korvausten nosto ja oikea kohdentaminen parantaisi palvelujen saatavuutta ja siten purkaisi hoitojonoja.
– Kela-korvaukset ovat näyttäytyneet juustona, jota on ollut helppo höylätä, kun valtion budjettiin on etsitty säästöjä. Valitettavasti nämä säästöt palaavat takaisin moninkertaisena laskuna. Se näkyy jo nyt, Vigelius toteaa.
