palveluasuminen

Palveluasumista järjestetään eri asiakasryhmille kuten esimerkiksi ikääntyneille, vammaisille tai kehitysvammaisille. Kyse voi olla asiakkaan kotiinsa tilaamista tilapäisistä tai säännöllisistä palveluista (esimerkiksi ns. tuettu asuminen) tai runsaasti palveluita tarvitsevien osalta ympärivuorokautisesta hoivasta (ns. tehostettu palveluasuminen). Palveluasumisessa asiakas voi sisustaa vuokraamansa asunnon kodinomaiseksi omilla huonekaluillaan ja tavaroilla.

Palveluasumista järjestetään eri asiakasryhmille kuten esimerkiksi ikääntyneille, vammaisille tai kehitysvammaisille. Kyse voi olla asiakkaan kotiinsa tilaamista tilapäisistä tai säännöllisistä palveluista (esimerkiksi ns. tuettu asuminen) tai runsaasti palveluita tarvitsevien osalta ympärivuorokautisesta hoivasta (ns. tehostettu palveluasuminen). Palveluasumisessa asiakas voi sisustaa vuokraamansa asunnon kodinomaiseksi omilla huonekaluillaan ja tavaroilla.

Tehostettu palveluasuminen voi olla myös lyhytaikaista (ns. intervallihoito). Tarve lyhytaikaiseen palveluasumiseen voi syntyä esimerkiksi omaishoitajan ollessa poissa sairauden tai lomien vuoksi. Joskus tietynmittainen kuntoutusjakso sovitaan hoidettavaksi palveluasumisjakson aikana, ja kuntoutuksen päätyttyä henkilö voi palata omaan kotiin asumaan.

Milloin palveluasuminen on oikea ratkaisu

Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen ovat hyviä asumisen vaihtoehtoja silloin, kun henkilö ei enää selviä omassa kodissaan kotihoidon turvin. Syitä kotona pärjäämättömyyteen voivat olla heikentynyt fyysinen kunto, muistin heikentyminen tai kodin esteellisyys.

Oman lähipiirin ja kotihoidon tiimin tulisi säännöllisesti keskustella kotona pärjäämisestä. Usein huoli kotona pärjäämisestä alkaa erilaisista vaaratilanteista, kuten kaatumisesta tai eksymisestä. Jos kotona selviytyminen laajojenkaan kotihoidon palveluiden avulla ei ole enää realistista, kunnan järjestämään hoiva-asumiseen voi hakeutua ottamalla yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen.

Palveluasumisen hoivapaikan hakeminen

Kotona pärjäämisen haastavaksi kokevalle henkilölle tehdään kunnan toimesta arviointi. Palvelutarpeen arviointi on lakisääteinen ja sen tekevät moniammatilliset hoitamisen, kuntoutuksen ja vanhustyön ammattilaiset. Arvioinnin perusteella päättää kunnan sosiaalityöntekijä asiakkaalle myönnettävistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Palvelutarpeen arviointi on tehtävä viipymättä ja jos kysymyksessä on ympärivuorokautisen hoivan tarve, tulee palvelutalopaikka järjestää kolmen kuukauden kuluessa.

Kuntien lisäksi palveluasumista tuottavat järjestöt ja alan yritykset.

Paljonko palveluasuminen maksaa?

Palveluasumisen kulut muodostuvat asumisesta ja hoivasta. Sekä tuetussa asumisessa että tehostetussa palveluasumisessa asiakas vuokraa asunnon huoneenvuokralain mukaisesti.

Tarvittavan hoivan kustannukset riippuvat tarvittavien palveluiden määrästä ja sisällöstä. Ns. tuetussa asumisessa maksettavaksi tulevat asiakkaan tarvitsemat palvelut käytön mukaan. Ympärivuorokautisessa hoivassa on kiinteä kuukausittainen hoivamaksu, joka sisältää esimerkiksi hoivan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen ja turvarannekkeen.

Asiakas voi hakea kustannuksiin Kelan eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea. Kunta on hoivan järjestämisvastuussa ja vastaa pitkäaikaishoivaa koskevan asiakaspäätöksen mukaisesti niistä hoivan kustannuksista, joihin asiakkaan eläke tai saamat julkiset tuet eivät riitä.

Monessa kunnassa asiakas voi valita myös palvelusetelivaihtoehdon. Kunta määrää palvelusetelin arvon (voi olla joko tulosidonnainen tai kiinteäarvoinen) ja asiakas vastaa omalla rahoituksellaan palvelusetelin arvon ja hoivan kokonaiskustannusten välisestä erotuksesta.

Eräisiin kotiin vietäviin palveluihin on asiakkaalla lisäksi mahdollisuus saada verotuksen kotitalousvähennystä mikäli asiakkaalla on verotettavaa tuloa.

Rinnakkaiselta välilehdeltä ”ARTIKKELIT” löydät artikkeleita, jotka käsittelevät aihetta PALVELUASUMINEN.