Työnantajalla on päävastuu työhyvinvoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä työpaikalla. Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle laajan huolehtimisvelvoitteen, jonka mukaisesti työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Päävastuu työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista on työnantajalla.
Työnantaja ja työntekijät kehittävät ja ylläpitävät työpaikan työhyvinvointia yhdessä.
Vähintään 10 työntekijän työpaikoilla työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun, joka on työntekijöiden edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta). Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä myös työterveyshuollolla on tärkeä rooli työpaikan kumppanina.
Työpaikalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma. Työnantajan on etukäteen tunnistettava työstä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat vaaratekijät. Työntekijälle on annettava riittävät tiedot työn vaaratekijöistä, perehdytettävä työhön sekä opastettava mahdollisten haittojen estämiseksi.
Työturvallisuus on sitä, että työpaikalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolot ovat kunnossa. Työympäristön turvallisuus, toimiva työyhteisö ja sopiva työkuormitus ovat kaikki työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta sosiaali- ja terveysaloilla korostuu kokonaisvaltainen riskien hallinta, joka käsittää työssä esiintyvien vaarojen, haittojen ja kuormitustekijöiden tunnistamisen sekä tiedonkulun ja yhteistyön varmistamisen.
Työn terveys- ja turvallisuusriskit liittyvät sote-aloilla tyypillisesti henkiseen ja ruumiilliseen kuormitukseen (työuupumus, työssä jaksaminen). Haastavat asiakastilanteet, väkivallan uhka ja aikapaine ovat tyypillisiä esimerkkejä psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Monissa alan töissä esiintyy myös hankalia työasentoja, raskaita potilassiirtoja ja toistuvia yksipuolisia työliikkeitä.
Myös työyhteisöön liittyviä ongelmatilanteita esiintyy yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla. Työnantajalla on hyvä olla toimintaohjeet työpaikkakiusaamisen/häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittämiseksi työpaikalla. Tärkeintä on, että työpaikalla esiintyvään häirintään tai epäasialliseen kohteluun puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa epäasiallista kohtelua, työnantajan on työturvallisuuslain mukaan asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.
Ks. tarkemmin https://ttk.fi/files/4628/Epaasiallisen_kohtelun_ehkaisy_ja_kasittely_tyopaikalla.pdf
Työturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyy sekä yleistä tietoa työturvallisuusasioista että alakohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan työturvallisuusasioista.
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/sosiaali-_ja_terveysala
