Keskustelu vuokralääkäreistä on ottanut kovia kierroksia. Debatti jatkunee tänään, kun eduskunnan suuressa salissa keskustellaan sote-lähipalveluja ja -rahoitusta koskevasta välikysymyksestä. Tunteita herättävässä keskustelussa on hyvä muistaa, mistä vuokralääkäritoiminnassa on kyse. Käyn tässä blogissa perusasiat läpi.
Vuokralääkäriksi hakeutumiselle on useita syitä, mutta tärkein on työn joustavuus. Vuokralääkäri pystyy täydellisesti määrittämään, milloin tekee työtä. Tämä sopii erityisesti lapsiperheille tai vaikka tilanteeseen, jossa lääkäri joutuu huolehtimaan ikääntyneistä vanhemmistaan. Hyvinvointialueet eivät tarjoa vastaavaa työaikojen räätälöintiä. Vuokralääkärinä pystyy lisäksi määrittämään paremmin, millaista työtä tekee. Joku haluaa tehdä päivystystyötä tai kiirevastaanottoa, joku haluaa tehdä etävastaanottoja tai järjestää aikaa tutkimustyölle.
Keskustelussa on hyvä hahmottaa myös vuokralääkärimarkkinan mittaluokka. Hyvinvointialueiden vuokralääkäriostot ovat tänä vuonna noin 200 miljoonaa euroa. Se on alle prosentti hyvinvointialueiden 27,2 miljardin euron toimintamenoista. Vuokralääkäritoiminnalla on palvelujen organisoinnin kannalta merkitystä, mutta esimerkiksi hyvinvointialueiden omiin, yli 12 miljardin euron henkilöstömenoihin verrattuna taloudellinen painoarvo on pieni.
Vuokralääkäreillä on positiivinen vaikutus palvelujen saatavuuteen. Lääkärin elämäntilanne voi olla sellainen, että vuokrafirman kautta hän voi tehdä hajanaisia työvuoroja, mikä ei ole helppoa virkasuhteessa. Vuokralääkärinä toimiminen tuottaa hyvinvointialueille lisää lääkärityötunteja sen sijaan, että kyseinen lääkäri toimisi täysin yksityisklinikalla tai olisi kokonaan työelämän ulkopuolella.
Vähän puhuttu fakta on myös se, että vuokrafirmojen kautta Suomeen saadaan vuosittain satoja uusia lääkäreitä. Osa palaa työrupeaman jälkeen kotimaahansa, mutta osa sijoittuu pysyvästi Suomeen, esimerkiksi hyvinvointialueiden virkoihin.
Hyvinvointialueiden kannattaa toki keskittää vuokralääkärit ensisijaisesti palveluihin, joissa ei tarvita pitkäaikaista hoitosuhdetta, eli esimerkiksi kiirevastaanottoihin ja päivystykseen. Monisairaiden kiireetön hoito kannattaa yleensä tehdä virkahenkilökunnalla.
Tunteita herättäneessä keskustelussa on jopa esitetty, että vuokralääkäritoiminta kiellettäisiin. Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että vuokralääkäritoiminnan kieltäminen vähentäisi hyvinvointialueiden käytettävissä olevaa lääkäriresurssia merkittävästi. Ehdotukset kieltämisestä osoittavat poikkeuksellista ylimielisyyttä lääkäreitä ja terveydenhuollon palveluja tarvitsevia asiakkaita kohtaan.
Vuokralääkäritoiminnan tärkein kehityskohta on hyvinvointialueiden hankintaosaamisessa. Vuokralääkärit kannattaa kilpailuttaa mahdollisimman pitkällä varoitusajalla ja hyvällä markkinavuoropuhelulla, jolloin hintoja nostavat liian jäykät ehdot vältetään. Näin hyvinvointialueet saavat parhaat ja edullisimmat tarjoukset.
