Varsinkin Yhdysvallat on valtava terveysturismimarkkina, kirjoittaa HALIlle hoiva-alan ilmiöistä maailmalla raportoiva Mika Horelli.
Terveydenhoidon tason ja kustannusten vaihtelu eri puolilla maailmaa on johtanut kasvavaan terveysturismiin: potilaat hakeutuvat kotimaansa ulkopuolelle saamaan hoitoa, jota kotimaassa joko ei saa lainkaan tai jossa se on liian kallista.
Alan kansainvälinen liikevaihto oli 2016 noin 85 miljardia euroa, ja sen kasvuennuste oli silloin noin 25 prosenttia per vuosi. Korona katkaisi kasvun, mutta huolimatta pandemian aiheuttamasta parivuotisesta notkahduksesta matkailualalla, Omnia Health -verkkojulkaisun mukaan terveysturismi on nyt palannut aikaisemmalle kasvu-uralle. Alan liikevaihto nousee vuoteen 2027 mennessä 141 miljardiin euroon.
Terveysturismin kysynnän määrää lisäävät muun muassa väestön ikääntyminen, matkailun lisääntyminen ja internetin mahdollistama globaali markkinointi ja palvelujen vertaisarviointi.
Terveysmatkailu kasvaa nopeammin kuin muu matkailu
Global Wellness Tourism Economy -raportin mukaan terveysmatkailu kasvaa tällä hetkellä puolet nopeammin kuin muu matkailuala. Lisäksi terveysmatkailijat kuluttavat kohdemaissaan enemmän kuin muut matkailijat.
Terveysturismin moottoreita ovat yhtäältä saatavilla olevan hoidon taso ja toisaalta sen hinta. Esimerkiksi Suomi on vetänyt ulkomailta terveydenhuolloin asiakkaita varsinkin ortopedian ja neurokirurgian palveluihin, koska niiden osaaminen Suomessa on maailman huipputasoa. Suomi on ollut myös synnytyspalvelujen, hedelmöityshoitojen, urheilulääketieteen, urologian ja hammashoidon sekä lastentautien hoidon kohdemaa.
Ennen koronapandemiaa Visit Finlandin mukaan vuonna 2019 Suomessa hoidettiin 3 600 potilasta, jotka tulivat maahan joko saamaan hoitoa tai kuntoutumaan. Lähes puolet Suomeen tulleista terveysmatkailijoista oli tällöin syöpäpotilaita.
Monissa tapauksissa Suomeen on tultu siksi, ettei omassa asuinmaassa ole edes tarjolla yhtä korkeatasoista erikoissairaanhoitoa. Lisäksi esimerkiksi Ruotsista Suomeen on tultu usein siksi, että läntisessä naapurissamme hoitoon pääsyn odottaminen kestää liian kauan. Potilaalle hoitokulut ovat samat kuin ne olisivat julkisessa terveydenhuollossa Ruotsissa.
Euroopan unioni tukee yli rajojen tapahtuvaa terveydenhoitopalvelujen kauppaa
Euroopan unionin politiikka on tukea yli unionimaiden rajojen tapahtuvaa kauppaa ja edistää näin talouskasvua ja koko EU:n kilpailukykyä. Tämä koskee myös terveyspalvelujen tarjontaa. EU:n vuonna 2011 antaman direktiivin mukaisesti unionimaiden kansalaiset ovat voineet hakea vuoden 2014 alusta hoitoa myös muista EU-maista.
EU:n potilasdirektiivin mukaan potilailla on oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan. Jos hoidosta koituvat kustannukset ja hoidon taso ovat samat kuin kotimaassa, potilaalle korvataan hoito, kuten kotimaassa julkisella käynti. Tavoitteena on, että eri unionimaat korvaavat muiden EU-maiden alueella hankitusta hoidoista oman maansa julkisen terveydenhuollon sääntöjen mukaan.
Suomessa tämä ei ole vielä toteutunut, mutta eduskunnassa on parhaillaan lakiesitys asian korjaamiseksi. Esityksen mukaan Suomessa korvattaisiin ulkomailta haettua hoitoa silloinkin, kun kustannukset eivät ole täysin samat. Jos hoito ulkomailla on ollut halvempi kuin kotimaassa julkinen kustannus, se korvataan esityksen mukaan toteutuneiden halvempien kustannusten mukaan. Jos hoito ulkomailla on kalliimpi, se korvataan Suomen julkisen terveydenhuollon mukaisella summalla ja asiakas itse maksaa erotuksen itse.
Äkillisissä hätätilanteissa EU-kansalaisten kotimaat kustantavat toisessa EU-maassa saadun hoidon.
Keskeinen osa terveysturistien päätöksentekoa on palvelujen vertaisarviointi
Terveysturismi on ala, jossa asiakkaat vertaavat ahkerasti eri maissa saatuja kokemuksia ulkomaalaisille tarkoitettujen terveyspalveluja tasosta, hinnoista ja hoitohenkilökunnan ammattitaidosta. Kiittävät arviot leviävät yhtä lailla kuin kritiikki, joten alalla on vaikea menestyä, jos ei osaa tuottaa kilpailukykyistä ja turvallista hoitopalvelua.
Muualla maailmassa terveysturismin suurimpia kohdemaita ovat muun muassa Intia, Brasilia, Malesia ja Thaimaa. Yhdysvalloissa on väestöön suhteutettuna OECD-maiden kallein terveydenhoitojärjestelmä, ja siksi sieltä matkustetaan paljon kolmansiin maihin saamaa hoitoja, joihin kotona ei ole varaa.
Yhdysvaltain poikkeuksellisen aukkoinen terveydenhoitojärjestelmä tekee amerikkalaisista kansainvälisten terveyspalvelujen markkinoinnin otollisen kohdemaan
USAssa esimerkiksi sydämen ohitusleikkauksesta voi joutua maksamaan mahdollisen vakuutuksen korvaaman osuuden jälkeen satoja tuhansia dollareita, kun leikkauspakettia thaimaalaisessa huippusairaalassa markkinoidaan amerikkalaisille parilla kymmenellä tuhannella dollarilla.
Amerikkalaiset muodostavatkin terveysturismipalvelujen markkinointiin mielenkiintoisen kohdemaan. USA:n terveydenhoitokustannukset per henki ovat kaikista korkeimmat OECD-maiden kesken, mutta tämä ei perustu siihen, että maassa olisi keskimäärin muita laadukkaampi terveydenhoitojärjestelmä vaan siihen, että Yhdysvalloissa hoito on hinnoiteltu erittäin kalliiksi. Vakuutusyhtiöiden tapaiset terveydenhoitopalvelujen tukkuostajat saavat kyllä palvelut asiakkailleen kohtuuhinnoilla, mutta yksittäisiltä, omasta pussista hoitonsa maksavia asiakkaita rahastetaan moninkertaisesti.
Yhdysvalloissa ei ole muiden länsimaiden tapaan keskitetysti järjestettyä sairausvakuutusjärjestelmää, vaan amerikkalainen järjestelmä on tilkkutäkki, jossa on suuria aukkoja. Helmikuun 2022 tilastojen mukaan Yhdysvalloissa oli 31,6 miljoonaa ihmistä, joilla ei ollut minkäänlaista terveysvakuutusta.
Vaikka merkittävä osa näistä kuuluu köyhimpiin amerikkalaisiin, mukana on myös niitä työikäisiä ja hyvin toimeen tulevia ihmisiä, joilla ei ole sairausvakuutusta sen johdosta, että he ovat väliaikaisesti vailla työtä tai jotka ovat sellaisissa itsensä työllistävissä ammateissa, joihin työnantajan ottama pakollinen sairausvakuutus ei kuulu.
Tällaisille ihmisille muun muassa leikkaushoidot eurooppalaisissa tai aasialaisissa sairaaloissa tarjoavat vaihtoehdon, jonka kustannukset jäävät helposti murto-osaan siitä, mitä ne olisivat kotona ilman sairausvakuutusta.
Forbesin talousuutissivuston mukaan koronavuonna 2020 noin 290 000 amerikkalaista haki terveydenhoitopalveluja ulkomailta. He ostivat hankkimansa hoidot keskimäärin 50–80 prosenttia edullisemmin kuin jos he olisivat ostaneet hoitonsa kotimaassaan. Forbesin mukaan amerikkalaisten terveysturismin arvioidaan kaksinkertaistuneen viime vuonna ja kasvun jatkuvan voimakkaana edelleen.
Suomeen vetää korkeatasoinen hoito ja maan puhdas maine
Suomen vetovoimaa terveysturismin kohdemaana – laatuun perustuvan hoitoturismin ohella – kasvattavat maan maine alkuperäisen saunan syntysijana, puhtaat vedet ja luonto, jossa on tilaa.
Laadun ja osaamisen rinnalla toinen kansainvälisen terveysmatkailun motiivi on ollut saatavilla olevan hoidon hinta. Sillä ovat Euroopassa kilpailleet erityisesti Viro ja Unkari, mutta niiden vetovoima on nyt himmenemässä sitä mukaan, kun maanosan korkeimmissa luvuissa huiteleva inflaatio nostaa myös terveyspalvelujen hintoja.
Viron inflaatio elokuun tilastojen mukaan EU-maiden korkein 24,8 prosentillaan. Unkarissa oltiin 15,6 prosentissa, mutta sielläkin inflaation arvioidaan nousevan entisestään erityisesti siksi, että maan hallitus on luopunut tai parhaillaan luopumassa useista tukimuodoista, joilla muun muassa energian hintaa on pidetty keinotekoisen alhaisena.
Unkarissa on nimenomaan kasvaneen terveysturismin vuoksi väestöön suhteutettuna eniten hammaslääkäreitä koko maailmassa. Onkin todennäköistä, että osa maan hammaslääkäreistä hakeutuu tulevaisuudessa töihin muihin EU-maihin.
Aivan omassa sarjassaan painii EU:n ulkopuolinen Turkki, jossa inflaatio oli elokuussa 83,45 prosenttia.
Vertailun vuoksi: euroalueen keskimääräinen inflaatio oli syyskuussa kymmenen prosenttia. Suomessa vastaava luku oli kahdeksan prosenttia.
Mika Horelli, Bryssel
