Tampereen yliopiston tekemä tuore selvitys osoittaa, että ikäihmisten parissa työtä tekevät suhtautuvat positiivisesti teknologian hyödyntämiseen hoivatyössä. Lisäksi selvityksessä todetaan, että byrokraattiset esteet tulisi saada purettua työperäisen maahanmuuton tieltä. Selvityksen keskeiset tulokset ovat liitteenä tiedotteen lopussa.
Selvityksen on tehnyt Tampereen yliopiston gerontologian tutkimuskeskus GEREC. Tutkimusta varten hoivakotien työntekijöiltä kysyttiin heidän suhtautumisestaan muun muassa teknologian kasvavaan rooliin työssä sekä työperäisen maahanmuuton vaikutuksista työyhteisöihin.
Jopa 89 prosenttia tutkimukseen vastanneista on täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että teknologia helpottaa käytännön työtä hoivakodissa. Erityisesti teknologiasta olisi hyötyä työn organisoinnissa ja asiakkaiden kuntoutuksessa.
”Hoivatyöntekijät suhtautuvat positiivisesti teknologiaan, mutta haasteena nähdään sääntely sekä sen ristiriitaisuudet. Nyt tuleekin päättää, mihin teknologiaa halutaan käyttää, kuka sitä käyttää ja miten sitä saa käyttää”, gerontologian professori Anu Siren sanoo.
Tutkimukseen osallistunut asiantuntijapaneli piti todennäköisenä sitä, että hoiva-alan henkilöstöpula ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset johtavat epävirallisen hoivan lisääntymiseen. Kaikkia kasvavan omaishoidon vaikutuksia esimerkiksi työelämään ei vielä tunneta.
”Tämä on vaarallinen kehityssuunta. Jos tulevaisuudessa halutaan pidentää työuria, ei voi olla niin, että työikäiset ihmiset joutuvat jäämään kotiin hoitamaan omaisiaan, kun yhteiskunnan palvelut eivät toimi. Niin arvokasta, kuin omaishoitajan työ onkin, sen täytyy perustua perheen omaan päätökseen, ei pakkoon”, HALIn va. toimitusjohtaja Arja Laitinen kommentoi.
Hyvinvointiala HALI ry on tutkimuksen pääasiallinen rahoittaja. Tutkimuksen rahoitukseen osallistuvat myös Attendo Oy, Esperi Care Oy, Foibekartano, Rinnekodit, Helsingin Diakonissalaitos, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ja Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry