Mehiläinen Oy on yksi Hyvinvointiala HALI ry:n työhyvinvointi- ja työturvallisuusaiheisen kilpailun kolmesta voittajasta. Voittovastauksessaan Mehiläinen Oy kertoi henkilöstölle suunnatusta mielen hyvinvoinnin paketistaan.
Mielen hyvinvointi on keskeinen osa työkykyä, ja siitä huolehtiminen ennaltaehkäisee pitkiä poissaoloja ja vakavia mielenterveysongelmia. 22 300 työntekijän ja ammatinharjoittajan työnantaja Mehiläinen Oy on halunnut panostaa henkilöstönsä mielen hyvinvointiin ja ottanut sitä varten käyttöön työterveyspalveluihin sisältyvän matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden. Se sisältää niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyä mielen hyvinvoinnin eteen.
Kokonaisuudessa on osia sekä työntekijöille että esimiehille. Osa palveluista on digitaalisia, osa kasvotusten tapahtuvia kohtaamisia.
− Palveluissa on sekä itseohjautuvia että asiantuntijan johdolla tapahtuvia elementtejä, hyvin moninaisesti, riippuen yksilön tarpeista. Tarjolla on digivalmennuksia, lyhyterapiaa, työterveyspsykologia ja mielialavalmentajaa, kertoo Mehiläisen HR henkilöstöriskien ja työhyvinvoinnin johtaja Jaana Lamberg.
− Nämä ovat hyvin matalan kynnyksen palveluita, kun vastaanotolle pääsee kätevästi etäyhteydellä, hän jatkaa.
Mehiläisen henkilöstöpolitiikassa halutaan kiinnittää huomiota tapaan, jolla ihmisistä tuetaan vaihtelevissa elämän- ja työtilanteissa. Työelämäpalveluissa ja työterveyspalveluissa on tehty paljon kehitystyötä työhyvinvoinnin tukemisen hyväksi.
− Koemme, että mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on todella oleellinen osa työkykyä. On hyvin tärkeää, ettei kukaan jää huoliensa kanssa yksin, Lamberg korostaa.
Henkilöstö on kokenut palvelut tarpeellisina
Henkilöstö on antanut erinomaista palautetta mielen hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Nopea apu työterveyspalveluiden kautta on koettu tarpeelliseksi. Palvelun käyttäjien määrä on kasvanut jatkuvasti.
− Etenkin näin korona-aikana etäyhteydet on koettu turvalliseksi vaihtoehdoksi. Henkilöstö on kokenut, että työnantaja oikeasti välittää ja arvostaa, kertoo Lamberg.
Palvelu on nykyisen kaltaisena ollut käytössä noin vuoden verran. Samoja elementtejä on Mehiläisessä kuitenkin ollut jo aiemmin. Tuloksia siitä, että palvelusta on ollut hyötyä henkilöstön työkyvylle, on saatu runsaasti.
− Varhaista tukea on voitu tarjota välittömästi, pitkien sairauspoissaolojen kesto on lyhentynyt ja esimiehet ovat saaneet uudella tavalla tukea. Työkykyriskikustannusten säästöt ovat olleet merkittävät, sanoo Lamberg.
Mielenterveyshäiriöiden kustannusten on arvioitu Suomessa olevan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeistä 51,5 prosenttia on mielenterveysperusteisia, ja joka viides suomalainen aikuinen kokee mielenterveydenhäiriöitä vuosittain.
− Mielenterveyshäiriöt koskettavat kaikkia työpaikkoja ja ihmisiä, joten mielen hyvinvointiin panostaminen on erittäin tärkeää. Samalla se tukee vaikuttavaa työkykyjohtamista, se on vastuullista henkilöstöpolitiikkaa ja ennen kaikkea ihmisistä välittämistä, Lamberg painottaa.
