Etätyöllä tarkoitetaan työnteon mallia, jossa työtä tehdään esimerkiksi kotona, työnantajan eri toimipisteissä, matkoilla tai muussa työntekijän valitsemassa paikassa.

Etätyö on sopimusasia

Etätyöstä sovitaan aina työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työntekijää etätyöhön eikä työntekijä voi vaatia saada tehdä etätöitä. Korona-aikana on kuitenkin ollut voimassa etätyösuositus töissä, joihin etätyö soveltuu. Suosituksen mukaisesti etätyötä on laajalti yhteisymmärryksessä sovellettu. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, ellei etätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Etätyösopimukseen on syytä kirjata kaikki etätyöskentelyyn liittyvät pelisäännöt.

Etätyöjärjestelyistä huolimatta työntekijällä on aina velvollisuus tulla työpaikalle, jos työnantaja edellyttää läsnäoloa (esimerkiksi kokoukset ja muut työtehtävät), eikä tällaisesta matkasta makseta matkakorvausta.

Työaika käytännössä

Etätyö kuuluu lähtökohtaisesti työaikalain piiriin. Se merkitsee, että työaikaa on seurattava. Lain mukaan vastuu työajan seurannasta kuuluu työnantajalle. Voidaan kuitenkin sopia, että työntekijä seuraa työaikaansa työnantajan antamien ohjeiden mukaan. Lähtökohtana voidaan pitää, että työaika etätyössä on keskimäärin työsopimuksen mukainen, ellei sovita muusta työajasta.

On myös hyvä sopia siitä, että mikäli työ ei edellytä sen tekemistä TES:n mukaisina ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntailisiin oikeuttavana aikana, niin kyseisiä korotuksia ei makseta, ellei töiden tekemisestä ko. aikoina sovita työnantajan kanssa.

Etätyössä työtä tehdään usein liukuvassa työajassa tai joustotyöajassa.

Liukuvan työajan käyttö

Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Työaikalain mukaan enimmäisliukuma-aika on neljä tuntia. Yleensä liukuma-aika sijoitetaan työpäivän alkuun ja loppuun.

Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1. yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;
2. työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja liukuma-ajan sijoittamisesta;
3. lepoaikojen sijoittamisesta;
4. säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Neljän kuukauden seurantajakson päättyessä liukumasaldon ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia. Seurantajakson aikana ylitysten kertymä voi kuitenkin olla korkeampikin kuin 60 tuntia, kunhan kertymä laskee jakson päättyessä sallittuun enimmäismäärään.

Hyvinvointiala HALI ry ja Toimihenkilöliitto ERTO ovat sopineet sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen puitteissa yhteiset ohjeet liukuvan työajan osalta. Ohjeet löytyvät täältä.

Joustotyöaika

Joustotyöaikaa voidaan soveltaa tehtävissä, joiden suorittaminen ei pääasiassa ole sidottu tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Joustotyöajasta voidaan sopia työntekijän kanssa, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Viikkotyöajan tulee tasoittua enintään 40 tuntiin neljän kuukauden jaksolla.

Joustotyöaikaa sovittaessa on sovittava ainakin seuraavista asioista:

1. Päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa;
2. Viikkolevon sijoittamisesta;
3. Mahdollisesta kiinteästä työajasta, ei kuitenkaan sen sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle;
4. Sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen.

Työturvallisuus ja tapaturmavakuutus

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen huolehtimisvelvollisuus myös etätyötä tekevästä työntekijästä. Työnantajan vastuulla on etätyöntekijän työterveys ja -turvallisuus. Kun työnantaja ja työntekijä sopivat etätyöstä, on samalla syytä käydä läpi etätyöhön liittyvät riskit sekä työsuojeluasiat, kuten työn ja vapaa-ajan sekoittamisen ehkäiseminen, johtaminen ja esimiestyö etätyön aikana sekä työntekijän tavoitettavuus.

Etätyössä sattuvat työtapaturmat ovat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Etätyössä korvataan ainoastaan työtä tehdessä sattuneet vahingot. Esimerkiksi tauolla kotona tapahtunut tapaturma ei ole korvattava. Käytännössä vakuutusturva kattaa vain etätyöpisteen.

Esimerkkejä tapaturmien korvaustilanteista

Työtapaturmaksi katsottiin:

• Tietokoneen putoaminen työntekijän varpaille etätyössä.
• Kahvilassa tarjoilijan vahingossa etätyöntekijän käsille ja tietokoneelle kaatama tulikuuma vesi.

Työtapaturmaksi ei katsottu:

• Työntekijän liukastuminen, kun hän haki postia postilaatikosta.
• Työntekijän kaatuminen portaissa, kun haki kahvia ja puhui samalla työpuhelua (ei ollut työtehtävän hoitamista).

---

Muistilista on tehty osana yksityisen sosiaalipalvelualan etä- ja hybridityöryhmän työtä. Lisää aiheesta voit lukea täältä.