Työterveyshuolto on työkyvyn asiantuntija, josta kannattaa ottaa hyöty irti.
Suomi ajautuu kohti isoa väestörakenteen muutosta. Syntyvyys laskee, ja ikäihmisiä on yhä enemmän suhteessa työssäkäyviin. Verorahoja tarvitaan kustantamaan ikääntyvän väestön palvelut. Yhteiskunnan paine kasautuu enemmän yhä pienemmän työssäkäyvän joukon harteille.
Miten työikäinen väestö selviää kasvavasta paineesta?
Hyvinvointiala HALIn johtaja Hanna-Maija Kausen mukaan kysymykseen olisi nyt tosissaan etsittävä vastauksia.
− Jo nyt on vaikeuksia saada riittävät resurssit esimerkiksi vanhusten hoivapalveluihin. Yhä useampi ala kärsii työvoimapulasta, ja liian moni jää eläkkeelle työkyvyttömyyden takia, Kause sanoo.
Keskeistä on, että työpaikkojen käytännöt tukevat työntekijöiden jaksamista muuttuvassa työelämässä. Pitää olla ennaltaehkäisyä ja korjaavia toimia, joihin tarttua, jos jaksamisen kanssa on ongelmia. Tässä kaikessa työnantaja voi tukeutua työterveyshuollon apuun.
− Työterveyshuolto on luotu työkyvyn ylläpitoon, ja sille on oma lääketieteen erikoisalansa, Kause muistuttaa.
Työterveyshuollon perusroolin merkitys yhteiskunnassa kasvaa, kun huoltosuhde heikkenee.
− Ehkä isoin työkykykysymys on kognitiivisen kuormituksen kasvu. Kiire ja keskeytykset ovat monen työarkea. Yhä useampi tekee aivotyötä, ja lähes kaikissa töissä tarvitaan digijärjestelmien hallintaa. Tällaiset asiat kuormittavat ihmisiä aivan uudella tavalla. Samalla työurat pitenevät, ja töissä olisi jaksettava yhä iäkkäämpänä.
Aiemmin työterveydessä selvitettiin ympäristöstä johtuvia ammattisairauksia, nyt tilalle on tullut mielen hyvinvoinnin haasteita. Mielenterveysongelmista tuli ensimmäistä kertaa vuonna 2019 yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin.
− Työterveyshuolto auttaa työpaikkoja hallitsemaan aivojen kuormitusta jo ennalta. Monen työterveyssopimus myös sisältää psykologi- ja terapiapalveluja, ja niitäkin on tarvetta lisätä, Kause sanoo.
”Ajatus flunssaklinikasta on vanhanaikainen”
Tietoevryn Suomen HR-johtaja Hanna Vuorikoski jakaa Kausen ajatuksen työelämän uudesta kuormituksesta. Tietoevryllä työskentelee Suomessa noin 3500 IT-ammattilaista.
− Meillä teknologia-alalla osaaminen tiettyjen teknologioiden osalta vanhentuu jopa kahdeksassa kuukaudessa. Jatkuva osaamisen päivittäminen on todella vaativaa. Maailmassa tapahtuu paljon, ja tietysti myös henkilökohtaisessa elämässä voi olla kuormitustekijöitä, Vuorikoski sanoo.
Hän kiittelee, että aktiivinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa on auttanut haasteissa ja saanut mittareita selvästi hyvään suuntaan.
− Meille on ollut tärkeä nimenomaan työterveyden ennaltaehkäisevä teho, eli autamme henkilöstöä ennen kuin on tarve hoidolle ja sairauslomille. Seuraamme vaikuttavuutta lukuisilla eri mittareilla, ja muun muassa työeläkevakuutusten maksuluokkamme ovat kehittyneet oikeaan suuntaan ja sairauslomat vähentyneet.
− Olemme keskittyneet nimenomaan työkyvyn huoltoon. On kehitetty malleja, joilla päästä ongelmiin kiinni, ja kohdennettu palveluja tarvitseville. Ajatus, että työterveys on etuoikeutettujen flunssaklinikka, on täysin vanhanaikainen. Flunssassa työntekijät voivat olla omalla ilmoituksella pois, ei työterveyttä yleensä silloin edes tarvita.
Työnantajat valmiita panostamaan
Työterveyshuolto on veronmaksajien näkökulmasta edullista: sen maksavat yli 99-prosenttisesti työnantajat ja työntekijät. Vuorikoski huomauttaa, että työterveys on inhimillinen mutta myös taloudellinen sijoitus työnantajalle.
− Poissaolo töistä on aina kalliimpaa kuin käynnit työterveydessä. Moni työnantaja panostaa työterveyteen selvästi yli lain velvoitteen. Ei kai niin tehtäisi, jos työterveyden ei nähtäisi olevan vaikuttavaa? Vuorikoski sanoo.
Kausen mukaan koko sote-järjestelmässä voidaan ottaa oppia työterveyshuollosta. − Tulevaisuuden sote-palveluita tehdään juuri nyt. Työterveyshuolto toimii tehokkaasti, dataa käytetään toiminnan ja palvelujen suunnitteluun ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Työkykyä tukevia palveluita tarvitaan lisää. Panostus työterveyshuoltoon on tärkeä avain suomalaisten hyvinvointiin.
