Allekirjoittaneet järjestöt esittävät yhdessä, että työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen kustannusten maksurasitus tulee siirtää työnantajalta ja opintojen suorittajalta osaksi koulutusjärjestelmän kustannuksia. Työterveyshuoltolaki edellyttää työterveyshuollon ammattihenkilöiltä ja asiantuntijalta vähintään 15 opintopisteen laajuista työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.
Työ- ja toimintakyvyn tukeminen ovat ikääntyvän ja pandemiasta toipuvan Suomen lähivuosien suuria haasteita. Yli 300 000 henkilöä on työelämässä osatyökykyisenä. Hallituksen tulisi exit-suunnitelmassa varmistaa konkreettinen tuki työikäisen väestön työkyvyn vahvistamiselle. Lainsäädäntö korostaa mahdollisimman varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä työkykyä ja terveyttä uhkaaviin tekijöihin. On tärkeää, että työterveyshuollon laatu ja resurssit vastaavat työikäisten tarpeisiin. Työurien pidentäminen edellyttää riittävästi työkyvyn ja työterveyden ylläpitoon ja palauttamiseen erikoistunutta, koulutettua moniammatillista henkilöstöä.
Työterveyshuollon piirissä olevia palkansaajia Suomessa on n. 1,9 miljoonaa. Palkansaajista valtaosa, yli 90 % kuuluu työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuollon järjestämisen kattavuusvaje on noin kahdeksan prosenttia. Työterveys2025 – kehittämislinjauksen tavoitteena on kuroa umpeen työterveyshuollon kattavuusvaje, siten että kaikilla työpaikoilla Suomessa on järjestettynä työterveyshuollon palvelut.
Työterveyshuollon henkilö- ja sopimusasiakkaiden määrä on kasvanut. Tämä käy ilmi esimerkiksi Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksesta. Päteville työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille on suuri tarve. Tilannetta hankaloittavat eläköityminen ja yksilön sekä työnantajien vastuulle tulevat koulutuskustannukset pätevöittävästä koulutuksesta. Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 selvityksen mukaan Työterveyshuollon erikoislääkäri ja pätevä työterveyshoitaja oli käytettävissä 80 %:ssa kaikista yksiköistä. Näiden lisäksi oli pätevä työfysioterapeutti 75 %:ssa yksiköistä ja pätevä työterveyspsykologi 66 %:ssa yksiköistä. Erinomaiset edellytykset tuottaa laadukasta työterveyspalvelua oli vain 18 %:lla työterveyshuollon yksiköistä (47 yksikköä). Edellytykset laadukkaan palvelun tuottamiseen paranisivat, mikäli koulutus olisi helpommin saavutettavissa.
Koulutuksen hinta on kouluttautuvalle tällä hetkellä n. 3500 euroa. Lisäksi moni suorittaa koulutuksen työn ohessa omalla ajallaan, jolloin koulutuksesta syntyy ansionmenetyksiä ja muita kuluja esim. matkoista ja majoituksesta. Koulutuksesta valmistuu vuositasolla noin 270 henkilöä (vuosina 2014-2020), jolloin yhteiskustannus on noin 900 000 euroa.
Työterveyden koulutetun ammattihenkilöstön määrän turvaamiseksi tulisi valmistella lakimuutos, jossa lakisääteinen työterveyshuoltoon pätevöitymisen maksurasite ei kohdistu enää kouluttautuvaan tai työnantajaan vaan siirtyy osaksi koulutusjärjestelmän kustannuksia.
Liite: Tietoa työterveyshuollon pätevöittävästä koulutuksesta
Lisätietoa:
Akava ry
johtava asiantuntija Anu Tuovinen, puh. 050 308 6943, anu.tuovinen@akava.fi
Hyvinvointiala HALI ry
johtaja Hanna-Maija Kause, puh. 050 566 7949, hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi
Suomen Fysioterapeutit
kehittämisasiantuntija Hanna Häkkinen, puh. 0207 199 593, hanna.hakkinen@suomenfysioterapeutit.fi
Suomen Psykologiliitto ry
puheenjohtaja Annarilla Ahtola, puh. 040 687 7677, annarilla.ahtola@psyli.fi
Suomen Terveydenhoitajaliitto ry
puheenjohtaja Tiina Mäenpää, puh. 044 542 0557, tiina.maenpaa@terveydenhoitajaliitto.fi
Suomen Työterveyshoitajaliitto ry
puheenjohtaja Pilvi Österman, puh. 0400 734476, pilvi.osterman@gmail.com
