Työtuomioistuin on kesän ja syksyn aikana antanut kaksi työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa ratkaisua, joissa HALI on ollut osapuolena.
Ensimmäinen koski työntekijän oikeutta vuosiloman siirtoon työkyvyttömyyden vuoksi. Sen jäsentyönantaja ja HALI voittivat.
Toinen koski luottamusmiehelle erimielisyystapauksessa annettavia tietoja. Sen jäsentyönantaja ja HALI hävisivät.
Vuosilomajutussa kantaja TSN väitti, että silloinen vuosilomalain määräys loman siirto-oikeudesta, johon terveyspalvelualan TES:issä viitattiin, olisi ollut EU-oikeuden vastainen.
EU-tasollakin käsitellyn jutun lopputulos oli se, että EU-oikeus ei määrää loman siirto-oikeudesta EU:n työaikadirektiivin neljän viikon vähimmäislomaa pidemmän lomaoikeuden osalta.
Vaikka vuosilomalaki on tässä välillä muuttunut, koskee vahvistettu periaate myös nykyistä vuosilomalakia, johon HALIn TES:eissä edelleen viitataan.
Tämän hetkinen lain sanamuoto, jossa tuo työaikadirektiivin neljän viikon vähimmäisloma on otettu huomioon, on siis pätevä.
”Vuosilomalaki 25 § (18.3.2016/182)
Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana:
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.”
Luottamusmiehen tiedonsaantijutussa työtuomioistuin päätyi kantaja TSN:n vaatimuksen mukaiseen hyvin laajaan tulkintaan erimielisyystilanteessa luottamusmiehelle annettavista tiedoista.
Tapauksessa tulkittiin terveyspalvelualan TES:n luottamusmiessopimuksen 6 § 1. kohtaa. Vastaava kirjaus on myös muissa HALIn TES:eissä:
”6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
- Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.”
Vaikka esitetty tietopyyntö oli laaja ja vaati työnantajalta huomattavan määrän selvitystyötä, niin oikeus katsoi sen kuitenkin niin yksilöidyksi, että vaaditut tiedot olisi tullut antaa ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että EU:n tietosuoja-asetus ei estä relevanttien tietojen antamista luottamusmiehelle, kun TES:ssä on siihen määräys.
On huomattava, että oikeudessa käsitellyssä luottamusmiessopimuksen 6 § 1. kohdassa pitää tietopyynnön syynä olla erimielisyys tai epäselvyys työsuhteisiin liittyvässä asiassa. Tietojen antaminen voi olla tässä laajempaa ja tarkempaa kuin 6 § 2 kohdan rutiinimaisesti annettavissa tiedoissa.
Kun tietystä asiasta on epäselvyyttä, niin normaalitilanteessa luottamusmies ja työnantaja keskustelevat, mitkä tiedot ovat tarpeen asian selvittämiseksi. Tavoitteena on saada asia järkevästi rajattua niin, että tietopyynnön toteuttaminen ei muodostu aiheettoman työlääksi. Mikäli kiista koskee esimerkiksi tiettyä henkilöstöryhmää tai tehtävää, niin tietopyyntö voidaan rajata kyseisen ryhmään.
Tarvittaessa työsuhdeneuvontamme neuvoo teitä näissäkin asioissa.
Liitteenä ovat kummankin tapauksen päätökset kokonaisuudessaan ilman asianosaisten henkilöiden tai yritysten nimiä.
Tuomas Mänttäri
työmarkkinajohtaja
