Huhtikuussa julkaistu valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko painottaa korkeakoulutuksen merkitystä Suomessa. HALIn osaamisjohtaja Arja Laitinen kirjoittaa blogissaan, että koulutuspolitiikassa olisi muistettava käytännön työn tärkeys yhteiskunnassa.
Vuonna 2040 Suomi on kansainvälisesti arvostettu korkeakoulutuksen kärkimaa, jossa vähintään puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tällainen tavoite on kirjattu huhtikuussa julkaistuun valtioneuvoston koulutuspoliittiseen selontekoon. Suomalaisessa koulutuspolitiikassa painopiste näyttää sen perusteella olevan korkeakoulutuksessa. Tarjoaako korkeakoulutus kuitenkaan riittäviä työkaluja kuluvan vuosikymmenen keskeiseen muutokseen: väestön ikääntymiseen?
Korkeakoulutuksen merkitystä ei tietenkään tule väheksyä. On kuitenkin tosiasia, ettei mikään määrä korkeakoulutusta korvaa yhteiskunnalle välttämätöntä käytännön työtä. Käytännön työ korostuu erityisesti sote-alalla, jossa inhimillinen kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat avaintekijöitä.
Väestön ikääntymisen takia sote-henkilöstön kysyntä kasvaa. Miten sote-alalle ja muihin matalammin koulutettuihin tehtäviin riittää jatkossa työntekijöitä? On huolestuttavaa, että koulutuspoliittisessa selonteossa tämä kriittinen kysymys sivuutetaan.
Koulutuspaikkoja, alanvaihtajia ja maahanmuuttajia tarvitaan
Lähihoitajista ja sairaanhoitajista on jo nyt pulaa. Kuluvan vuosikymmenen aikana yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa neljänneksellä, ja samanaikaisesti noin 40 prosenttia julkisen sektorin sote-henkilöstöstä eläköityy. Alan koulutusmääriä on välttämätöntä nostaa, jotta voidaan vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin.
Koulutustaan aloittavien ikäluokkien koot pienenevät, joten sote-alalle olisi tärkeää kannustaa myös muun muassa alanvaihtajia. Aloituspaikkojen lisäämisen ohella tulisikin joustavoittaa kouluttautumista alalle. Pitkällä työkokemuksella hankittu tai ulkomailla saatu alan osaaminen pitää huomioida nykyistä paremmin. Työvoiman saatavuusharkintaa olisi tarkasteltava kriittisesti. Oppisopimuskoulutusta ja työharjoitteluja kehittämällä voitaisiin parantaa alan houkuttelevuutta.
Sote-ala tarjoaa varman työpaikan, joten ohjaaminen alalle auttaa taistelussa heikkoa työllisyyttä vastaan ja muun muassa maahanmuuttajien työllistymistä. Tärkein peruste sille, että sote-alalle on saatava työvoimaa, on kuitenkin hoidon ja hoivan turvaaminen myös kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. Sen eteen tarvitaan toimenpiteitä jo nyt.
Sote-alan työpaikat eivät katoa
Robotisaatio ja teknologiset innovaatiot tuovat tulevaisuudessa oman apunsa sote-alan työvoimapulaan. On totta, että teknologian kehitys hävittää osan vanhoista työtehtävistä ja että automatisaation takia eniten muuttuvat ja vähenevät matalaa koulutusta edellyttävät työt.
Uusi tilalle tuleva työ edellyttää valtaosin korkeakoulutasoista osaamista. Tämä on otettu vahvaksi lähtökohdaksi koulutuspoliittisessa selonteossa. Sote-alalla digitalisaatio- ja automatisaatio ovat helpotus, mutta sote-ammattilaisten tekemää ihmisten hoitamista ne eivät koskaan tulevaisuudessakaan korvaa. Tältä ei saa koulutuspolitiikassa ummistaa silmiä.
