Vuoden 2018 alusta voimaan astunut uusi hankintalaki sisältää säädöksiä, jotka helpottavat hyvinvointialan yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin. Hyvinvointialan yrityksistä suurin osa ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Uuden hankintalain lähtökohtana on tasapuolisen kilpailun edistäminen yksityisen ja julkisen välillä sekä valvonnan tehostaminen sääntelyn noudattamiseksi.
Enemmän huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon hankintoihin
Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen uusi kansallinen kynnysarvo on 400 000 euroa. Lakiehdotuksen 12. luku käsittelee erikseen sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja sekä muita erityisiä palveluhankintoja. Se sisältää mm. määräyksiä palveluiden käyttäjien tarpeiden huomioimisesta hankinnoissa ja yksittäisistä suorahankinnoista erityistilanteissa.
Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan luvun määräykset ovat pääosin saman suuntaisia kuin muillakin toimialoilla. Erityistä huomiota on kiinnitetty palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen sekä eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin. Laki pyrkii ottamaan huomioon lisäksi käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen.
Hankintadirektiivin määräyksiä käyttöön huhtikuussa 2016
Eräitä vuonna 2014 uudistuneita EU:n hankintadirektiivien säännöksiä on noudatettu jo 18.4.2016 lähtien. Suomalaisten hankintayksiköiden on tullut noudattaa tiettyjä EU:n hankintadirektiivin määräyksiä. Kyseiset kohdat sisältävät mm. määräyksiä, joilla helpotetaan pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Esimerkiksi liikevaihtovaatimuksia on kohtuullistettu ja hankintojen jakamista koskevat määräykset on otettu käyttöön.
Jo aiemmin voimaan astuneiden määräysten mukaan tarjouspyyntöasiakirjojen pitää olla sähköisesti ja maksutta kaikkien saatavilla heti hankintailmoituksen julkaisupäivästä lähtien.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo lain noudattamista
Lain noudattamisen valvontatehtävä on nyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolla (KKV). Uudistus on tervetullut muun muassa veronmaksajien näkökulmasta. KKV voi kenen tahansa pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ryhtyä toimenpiteisiin hankintalakia räikeästi rikottaessa. Erityisesti KKV voi puuttua tilanteisiin, joissa kilpailuttamisvelvollisuus laiminlyödään tyystin, eli tehdään verovaroilla laittomia suorahankintoja.
Uudistuksen eräänä tavoitteena on helpottaa painolastia markkinaoikeuden suuntaan.
Yksityisen sektorin tavoitteita julkisille hankinnoille
Yksityisen sektorin näkökulmasta kilpailun lisääminen ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään tehokkaita julkisrahoitteisten palvelujen tuotantotapoja.
Hankintaosaaminen on olennainen osa hyvää kilpailuttamista. Ostajan tulee tietää mitä haluaa ostaa. Tärkeä osa prosessia on palveluntuottajien kanssa käytävä vuoropuhelu ja innovatiivisten ratkaisujen aktiivinen etsiminen.
Menettelyjen selkeys ja yksinkertaisuus ovat tärkeitä tekijöitä varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Peruslähtökohtia tulee olla kilpailuneutraali toimijoiden kohtelu riippumatta omistajuudesta, organisaatiomuodosta tai vastaavasta. Vaadittavien ominaisuuksien tulee liittyä ensisijaisesti hankinnan kohteena olevan palvelun tai tavaran laatuun ja hintaan.
Kilpailuttamisen vaihtoehtona on asiakkaan valinnanvapauteen liittyvät toimintamallit kuten esimerkiksi palvelusetelijärjestelmä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hankintalakiohjeistus löytyy täältä
Lisää ajantasaista tietoa löytyy mm. työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.
