Uusi yhteistoimintalaki (1333/2021) tuli voimaan 1.1.2022. Uudistunut laki jakautuu perusrakenteeltaan kolmeen kokonaisuuteen: 1) jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä, 2) muutosneuvottelut, 3) henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa.
Lakia sovelletaan jatkossakin pääasiallisesti vähintään 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin.
Jatkuva vuoropuhelu on lain keskeisin uudistus. Sen tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön suhteiden kehittäminen pitkällä aikavälillä.
Lakimuutoksessa toinen keskeinen muutos on se, että aiemman yhteistoimintalain 6 ja 8 luvun neuvotteluvelvoitteet on uudessa yhteistoimintalaissa koottu samaan, muutosneuvotteluja koskevaan lukuun. Yhteistoimintaneuvotteluita kutsutaan nykyisin muutosneuvotteluiksi. Muutosneuvotteluilla tarkoitetaan työvoiman vähentämistä tai esimerkiksi työtehtävien tai työskentelypaikan olennaisia muutoksia koskevia neuvotteluita.
Kolmas keskeinen muutos on se, että uuteen yhteistoimintalakiin siirrettiin säännökset hallintoedustuksesta. Säännöksiä sovelletaan yrityksissä, kun työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150.
Voit lukea lain keskeisimmistä uudistuksista täältä.
Uuden lain siirtymäsäännökset:
- Jos yhteistoimintalain 45 §:n mukainen neuvotteluesitys on annettu ennen 1.1.2022, menettely on vanhan YT-lain mukainen.
- Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava vastaamaan tämän lain 9 §:n vaatimuksia työyhteisön kehittämissuunnitelmasta 12 kuukauden kuluessa 1.1.2022 laskien.
- Henkilöstöedustusjärjestelyt on saatettava vastaamaan tämän lain 5 luvun vaatimuksia 18 kuukauden kuluessa 1.1.2022 laskien.
