Hyvinvointialueet painivat isojen säästöpaineiden kanssa. Yhdeksi merkittäväksi syyksi on usein mainittu ostopalvelujen kallistuminen. Onko tässä perää? Mitkä tekijät taustalla vaikuttavat? Järjestimme webinaarin, jossa pureuduimme ostopalvelujen mittakaavaan, sisältöön ja siihen, voiko ostopalveluista leikkaamalla saavuttaa säästöjä.
Puhujina webinaarissa olivat Halin pääekonomisti Joel Kuuva, Esperi Care Oy:n toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten toimialajohtaja Jorma Haapanen sekä Sospro Oy:n toimitusjohtaja Teemu Annala.
Katso tilaisuuden tallenne Youtubessa.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2021 sote-palvelujen hallinnollisen uudistuksen, mutta tärkein, eli itse palvelujen uudistaminen on vielä tekemättä. Jatkossa palveluja pitää pystyä tarjoamaan enemmän, mutta suhteellisesti vähemmällä rahalla.
Teimme yhdessä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n kanssa julkaisun, jonka tavoitteena on parantaa hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä ja hankintakäytäntöjä. Voit ladata julkaisun alta.
Hyvinvointialueen opas parempiin palveluihin kokoaa yhteen keskeiset tiedot, ratkaisut ja työkalut, joiden avulla sote-palveluja on mahdollista parantaa. Jotta sote-palvelut saadaan toimimaan kaikkialla Suomessa, tarvitaan uutta ajattelutapaa, laatu- ja kustannustiedon hyödyntämistä sekä uusia innovaatioita.
Palveluseteliopas antaa hyvinvointialueille välineitä purkaa palvelusetelin käytön esteitä. Palvelusetelit ovat erinomainen väline, jolla voidaan vastata kasvavaan ja muuttuvaan palvelujen tarpeeseen.
Hyvinvointialueen kannattaa miettiä, millainen palveluntuottajien kokonaisuus alueella on. Tästä kokonaisuudesta – omista julkisista sekä yritysten ja järjestöjen vaihtoehdoista – on valittava paras tuotantotapa kuhunkin palveluun. Se ei ole automaattisesti hyvinvointialueen oma palvelutuotanto eikä automaattisesti yksityinen. Asiaa on tarkasteltava objektiivisesti kunkin palvelun kohdalla.
Jokaiselle hyvinvointialueelle kannattaa rakentaa säännöllinen ja pysyvä vuoropuhelu yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kun yritykset ja järjestöt ovat mukana jo alusta alkaen, ne hahmottavat hyvinvointialueen tarpeet ja kykenevät tarjoamaan parhaita ratkaisuja haasteisiin.
Välitön vuoropuhelu mahdollistaa paremmin myös yllättäviin kriisitilanteisiin varautumisen.
Viestinnän asiantuntija, elinkeinopolitiikka, jäsenviestintä
040 834 3577
