Hoivakotipaikka saatava kolmessa kuukaudessa – opas ikääntyneille ja läheisille
Jokaisella ikäihmisellä on oikeus saada riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut silloin, kun hän niitä tarvitsee. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asuntoa ympärivuorokautisesta hoivakodista, kun ikääntynyt ei pärjää enää omassa kodissaan. Miten hoivapaikkaa haetaan, kuinka kauan sitä voi joutua jonottamaan ja minkälaisia oikeuksia laki takaa ikääntyneelle? HALI kokosi ohjeen ikäihmisten ja heidän läheistensä tueksi.
Suomessa on säädetty vanhuspalvelulaki. Vanhuspalvelulain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palveluiden tulee tukea iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Hyvinvointialue voi lain mukaan järjestää palvelut omana toimintana, palvelusetelin avulla tai hankkia ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta.
Vaikka ikäihmisten oikeus riittäviin ja oikea-aikaisiin sote-palveluihin on kirjattu lakiin, se ei valitettavasti aina toteudu. Selvityksemme mukaan jokaisella hyvinvointialueella on ikääntyneitä, jotka ovat odottaneet ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikkaa laittoman pitkään.
Toimi näin, jos kotihoito ei enää takaa turvallista arkea
Kotihoito ja muut kotiin tuotavat palvelut ovat aina ensisijainen vaihtoehto, jos ihminen ei enää pärjää ilman tukea arjessaan. Aina ne eivät kuitenkaan riitä.
Esimerkiksi muistisairauden tai fyysisten vaivojen takia voi olla mahdotonta asua omassa kodissa, jolloin vaihtoehtoina ovat yhteisöllinen asuminen tai ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Näin haet hoivan asukaspaikkaa itsellesi tai läheisellesi:
- Kun huoli herää, ota yhteys hyvinvointialueeseen
Kun huoli omasta tai läheisen pärjäämisestä herää, ole yhteydessä hyvinvointialueeseen. Eri hyvinvointialueilla on erilaisia yhteydenottoväyliä. Löydät niistä lisätietoja hyvinvointialueen sivuilta. Myös muut kuin ikäihminen tai hänen perheenjäsenensä voivat ilmaista huolensa: esimerkiksi kotihoidon työntekijä tai naapuri voi tarvittaessa ottaa yhteyttä hyvinvointialueeseen. - Hyvinvointialue selvittää palveluntarpeen
Kun hyvinvointialue on saanut tiedon, että ikäihmisen on vaikea pärjätä omassa kodissa, sen on tehtävä palveluntarpeen selvitys. Selvityksessä ikäihminen ja tarvittaessa hänen läheisensä keskustelevat hyvinvointialueen sote-ammattilaisen kanssa, minkälainen tuki ja minkälaiset palvelut ovat tarpeen. Ammattilainen kartoittaa muun muassa ikäihmisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä hänen asumiseensa liittyvät asiat, kuten asuinympäristön esteettömyyden ja lähipalvelujen saatavuuden. Yleensä palveluntarvetta arvioidaankin ikäihmisen omassa kodissa.
Jokaisella ikääntyneellä on lakisääteinen oikeus palveluntarpeen selvitykseen. Selvitys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että palveluja myönnetään. - Selvityksen jälkeen hyvinvointialue laatii asiakassuunnitelman
Kun selvitys on tehty, hyvinvointialueen työntekijä laatii ikäihmiselle asiakassuunnitelman. Lain mukaan suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun henkilön palveluntarve on selvitetty.
Asiakassuunnitelmassa määritellään, mitä sosiaali- ja terveyspalveluita ikäihminen tarvitsee hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Palveluita on oltava riittävästi ja ne on saatava oikea-aikaisesti hänen tarpeisiinsa nähden. - Hyvinvointialueen on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä
Vanhuspalvelulain mukaan hyvinvointialueen on tehtävä päätös ikäihmisen kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu.
Jos kyse on muista kuin kiireellisistä sosiaalipalveluista, hyvinvointialueen on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä ja toimeenpantava se viimeistään kolmen kuukauden päästä siitä, kun asia on laitettu vireille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ikääntyneellä todetaan tarve hoivakotipaikkaan, hyvinvointialueen tulee tarjota sitä kolmen kuukauden sisällä siitä, kun se on ensimmäistä kertaa saanut tiedon hoivapaikan tarpeesta joko kirjallisesti tai suullisesti.
Jos ikääntynyt joutuu odottamaan hoivapaikkaa yli kolme kuukautta ilman erityistä syytä tai perustetta, kyse on lainvastaisesta menettelystä. Tällaisissa tilanteissa ikäihminen tai hänen läheisensä voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, tai kantelun oman alueen aluehallintovirastoon. Asiassa voi olla yhteydessä myös oman alueen sosiaaliasiavastaavaan, joka tarvittaessa neuvoo sekä antaa tietoa asiakkaan oikeuksista ja voi avustaa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä.
HALIn selvitys: laittoman pitkiä jonoja valtaosalla hyvinvointialueista
Vaikka laissa on määritelty ikäihmisen oikeudet, ne eivät valitettavasti aina toteudu.
HALIn selvityksen mukaan vuoden 2023 loppupuoliskolla peräti 17:llä hyvinvointialueella hoivakotipaikkaa joutui odottamaan yli kolme kuukautta ilman erityistä syytä. Käytännössä noin 80 % hyvinvointialueista on menetellyt lainvastaisesti.
Alueiden tavat raportoida odotusaikoja vaihtelevat, joten ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Myös se, mistä hetkestä odotusaika katsotaan alkaneeksi, vaihtelee. Tämä eriarvoistaa ikäihmisiä, vaikka laki on kaikille sama.
Niin HALI kuin lähes kaikki hyvinvointialueet toivovat Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistavan odotusajoille yhtenäisen laskentatavan. Tämä vahvistaisi ikäihmisten oikeutta saada heidän tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.
Yhteisöllinen vai ympärivuorokautinen palveluasuminen?
Yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua. Yhteisöllinen asuminen on itsenäisempää kuin ympärivuorokautinen asumispalvelu eikä sisällä hoivaa yöaikaan. Palvelua kutsuttiin aiemmin myös nimellä tavallinen palveluasuminen.
Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, jossa asiakkaalla on oma asunto. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoitoa ja huolenpitoa saa myös yöaikaan. Palvelua kutsutaan myös nimellä tehostettu palveluasuminen.
Lisätiedot
Amanda Laukkanen
Viestinnän asiantuntija, elinkeinopolitiikka, jäsenviestintä
040 834 3577
