Hyvinvointialat logo

Hyvinvointipalveluiden rahoitus

Kustannusten nousun hillintä myös yksityisen sektorin tavoite

Rahoituksesta käytävä keskustelu on jäänyt vähemmälle huomiolle sote-uudistuksen valmistelussa. Tarvitsemme luotettavia analyysejä ja arvioita siitä, miten uudistuksen alla olevat rahoitusmallit tulevat vaikuttamaan palvelujen saatavuuteen, laatuun, kustannuksiin ja palveluntuottajien toimintaan.

Hyvinvointipalveluiden rahoitusta uudistettaessa on löydettävä paitsi keinoja yksinkertaistaa ja tarkoituksenmukaistaa olemassa olevaa järjestelmää, myös kokonaan uusia ratkaisuja. Raha liikkuu monessa vaiheessa: se kerätään, kootaan ja jaetaan. Koko rahoitusjärjestelmää uudistettaessa vanhasta ei tule luopua ennen kuin uusi on käytössä ja toimivaksi osoitettu. Esimerkiksi sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia, eli ns. kela-korvauksia ei tule lakkauttaa ennen kuin uusi, sitä paremmaksi todistettu valinnanvapausjärjestelmä on täysimääräisesti käytössä.

Korvausten jakamisessa tuottajille perustavanlaatuinen muutos on se, että jatkossa rahan tulee liikkua asiakkaan mukana tuottajille valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakkaan valitessa perustason palvelujensa tuottajan, tuottajan tulee saada korvauksena kustakin asiakkaasta erilaisten tarvetekijöiden, kuten iän mukaan laskettu ns. kapitaatiomaksu. Myös esimerkiksi laatuun tai muihin vaikuttavuustekijöihin perustuva bonus- ja sanktiojärjestelmä voi olla kannatettavaa toteuttaa. Perustason korvausten tulee olla riittäviä, jotta palveluja ylipäätään pystyy tuottamaan laadukkaasti.

Valinnanvapauden piiriin kuuluvissa erikoistason palveluissa raha ei siirry tuottajalle kapitaation avulla, vaan kuhunkin palveluun tai palvelukokonaisuuteen liitetyn asiakassetelin mukana.

Korvaustasojen perusperiaatteet tulee määritellä kaikilla tasoilla kansallisessa lainsäädännössä. Näin taataan sekä kansalaisten että tuottajien tasapuolinen kohtelu.

 

* pakolliset tiedot

* pakolliset tiedot