Toimivat terveyspalvelut kaikille
Kela-korvaukset ja palveluseteli ovat tehokkaita tapoja nopeuttaa hoitoon pääsy
Kela-korvaukset ja palveluseteli antavat ihmisille mahdollisuuden saada hoitoa ja hoivaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Kela-korvauksia voisi kohdentaa esimerkiksi sellaisille aloille, joita julkinen sektori ei pysty kiireettömänä palveluna hoitamaan. Näitä ovat esimerkiksi ortopedia, gynekologia, silmäterveys sekä suun terveydenhuolto.
Palvelusetelin käyttö terveyspalveluissa on vielä erittäin marginaalista, vaikka se venyy moneen. Varmaa on, että kaikkia palvelusetelin käyttötapoja ei ole vielä keksitty. Palvelusetelin käytön esteitä on purettava. Palvelusetelin käyttö vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta.
Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme
Yli 1,9 miljoonan suomalaisten terveyspalvelukanavana työterveyshuolto on merkittävä osa maamme terveydenhuoltoa. Työterveyspalvelut toimivat erittäin hyvin, ja hoitoon pääsee yleensä todella nopeasti.
Koska iso osa suomalaisista käyttää työterveyshuollon sairaanhoitoa, heidän ei tarvitse mennä julkisen terveyskeskuksen jonoihin. Tällä tavoin säästyy julkisia terveydenhuollon kustannuksia.
Toimiva työterveyshuolto auttaa yhteiskuntaa toimimaan, sillä se pitää huolta työikäisten työkyvystä ja hyvinvoinnista. Se vähentää sairauspoissaoloja työpaikoilta, auttaa pidentämään työuria ja parantaa näin yhteiskunnan tuottavuutta. Työterveyshuolto edistää myös työpaikkojen sisäistä tasa-arvoa, koska jokaisella työntekijällä on käytössään samat työterveyden palvelut.
Kuka työterveyshuollon maksaa?
Työterveyshuollon maksavat yli 99-prosenttisesti työnantajat ja työntekijät. Siihen käytetään siis hyvin vähän julkista rahaa. Työnantajat maksavat noin puolet kustannuksista suoraan asiakasmaksujen muodossa. Loput kustannuksista rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä työtulovakuutuksen pakollisten maksujen kautta.
Esimerkiksi vuonna 2020 työterveyshuollon kustannukset olivat yhteensä 879,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta 80 % rahoittavat työnantajat ja 20 % työntekijät.
Hoidon jatkuvuutta yhteistyöllä
Kaikkein tehokkain tapa huolehtia työikäisten perusterveydenhuollon palvelujen jatkuvuudesta olisi vahvistaa ja yhtenäistää työterveyshuollon sairaanhoidon palveluja. Työterveyshuollon sairaanhoidon palveluissa on nykyisellään paljon eroa eri työpaikkojen välillä.
Työikäisten lisäksi työterveyshuollon palveluntuottajien resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää myös eläköityvien ikäluokkien hoidossa. Tälle ryhmälle voitaisiin räätälöidä kohdennettu Kela-korvaus palvelujen hankkimiseksi. Korvaus voisi koskea samalta palveluntuottajalta pidemmäksi ajaksi hankittavaa palveluiden kokonaisuutta, mikä parantaisi myös hoitosuhteen jatkuvuutta.
HALIn selvitys ehdottaa, että jatkossa julkisen rahoituksen avulla luotaisiin vahvempia kannustimia tai jopa säädettäisiin velvoitteita sairaanhoidon palveluiden järjestämiseen työntekijöille työterveyshuollon osana.
Kaipaatko lisätietoa tai haastateltavaa juttuusi? HALIn asiantuntijat auttavat mielellään.
Hanna-Maija Kause
Edunvalvontajohtaja, elinkeinopolitiikka ja järjestöt
050 566 7949
