HALI on käynyt sote-uudistuksesta annetut lomakemuotoiset yli 500 lausuntoa läpi lähes kaikkien kysymysten osalta. HALI painottaa, että kiire ei saa estää lausunnonantajien kritiikin ottamista vakavasti. Lausuntokierros on erityisen tärkeä siksi, että joitain keskeisiä sidosryhmiä ei ole kuultu esitystä valmisteltaessa. HALI:n lausuntoyhteenvetoon liittyviä materiaaleja pääset tarkastelemaan tarkemmin täältä.
- Vain kymmenen prosentin mielestä esityksellä voidaan päästä sen päätavoitteisiin
- Puolet lausujista nosti avovastauksissa esiin, että sote-maakuntien itsehallinto ei toteudu
- Yli puolet kantaa ottaneista katsoi, että esitys ostopalvelujen hankinnan rajoituksista ei ole tarkoituksenmukainen
- Lähes joka kolmannessa lausunnossa epäillään kustannusten kasvun hillintään pääsyä
- Järjestölähtöisen toiminnan turvaaminen nähtiin tärkeänä
- Useampi kuin kaksi kolmesta kritisoi ulkoistussopimusten mitätöintipykälää
Vain kymmenen prosentin mielestä esityksellä voidaan päästä sen päätavoitteisiin
Lausuntopyynnön pääkysymykseen ”voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta” selvästi “kyllä” vastasi vain joka kymmenes lausujista. Kielteisellä kannalla sen sijaan oli kaksinkertainen määrä vastaajista, joka viides.
– Tämä on äärimmäisen vakava viesti, jota ei voi jättää huomiotta. Lausunnonantajat kaipasivat sisältöuudistuksia rakenteiden rinnalle, ja uskoivat esityksellä voitavan päästä hyvinvointierojen kaventamiseen ja yhdenvertaisempaan saatavuuteen vain harvoin, sanoo HALI:n sote-palvelujen kehittämisestä vastaava johtaja Eveliina Vigelius.
Puolet lausujista nosti avovastauksissa esiin, että sote-maakuntien itsehallinto ei toteudu
Vajaa kolmannes lausunnonantajista näkee avovastauksissa itsehallinnon toteutumisen puutteelle syyksi ministeriön merkittävän ohjausvallan. Demokratian ei nähdä toteutuvan.
– Samoilla linjoilla on esimerkiksi Kuntaliitto. Sen mukaan ”pitkälle palvelujen järjestämiseen ulottuva ministeriön ohjaus rajoittaa tosiasiallisesti itsehallintoa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia maakunnassa.” Jos ei ole tarkoitus, että ministeriö päättää maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvista asioista, asia on syytä kirjoittaa erityisesti järjestämislain pykäliin 23 ja 24 toisella tavalla, Vigelius toteaa.
Yli puolet kantaa ottaneista katsoi, että esitys ostopalvelujen hankinnan rajoituksista ei ole tarkoituksenmukainen
Kysymykseen ”onko 12 §:n sääntely ostopalvelujen hankkimisesta ja 12 §:n sääntely vuokratyövoiman käytöstä tarkoituksenmukainen ja toteutettavissa käytännössä” kantaa ottaneista 53 % oli negatiivisella kannalla. Lähes sata lausunnonantajaa mainitsi, että monituottajuus parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta.
– Ostopalveluilla ja ulkoistuksilla on nimenomaan pyritty ja päästy palvelujen parempaan saatavuuteen sekä kustannustehokkuuteen, jotka ovat sote-uudistuksen tavoitteita. Olisi järjenvastaista ajaa alas hyvin toimivaa yhteistyötä ja pystyttää tilalle julkista tuotantoa tyhjästä. Myös Korkein hallinto-oikeus ja Kuntaliitto kiinnittävät huomiota toimivien palveluhankintojen mahdolliseen syrjäytymiseen, Vigelius sanoo.
Lähes joka kolmannessa lausunnossa epäillään kustannusten kasvun hillintään pääsyä
Lausunnonantajat kritisoivat avovastauksissa erityisesti palkkaharmonisaatiosta koituvia kustannuksia sekä kustannuksia, jotka aiheutuvat ostopalvelujen muuttamisesta omaksi tuotannoksi ja siitä, että yksityisiä palveluntuottajia ei voisi hyödyntää nykyisellä tavalla. Myöskään rahoitusratkaisun ei nähdä hillitsevän kustannuksia tai edistävän tehokkuutta.
– Rahoitusmallin on oltava kunnianhimoisempi ja se on sidottava vahvemmin kunkin sote-maakunnan laskennalliseen palvelutarpeeseen. Lisäksi palkkaharmonisaation muodostamia kustannuksia on lievennettävä lainsäädännöllä, sanoo HALI:n talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.
Järjestölähtöisen toiminnan turvaaminen nähtiin tärkeänä
Kantaa ottaneista 59 % oli sitä mieltä, että laissa esitetty tehtävien määrittely kunnan ja maakunnan osalta ei varmista väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumista. Joka viides lausunnonantajista toi avovastauksissa esiin, että järjestölähtöisen toiminnan edellytykset on turvattava sote-maakunnissa. Avovastauksissa 45 lausujaa kannatti järjestöjen ja sote-maakuntien välisen yhteistoimintaelimen perustamista. Moni kannatti järjestöyhteistyön vastuutahon nimeämistä ja sitä, että maakuntien on kartoitettava alueensa järjestöt.
– HALI, SOSTE ja Kuntaliitto luovuttivat ministeri Kiurulle helmikuussa yhteisen kannanoton, jossa juuri näitä asioita toivottiin löytyvän sote-lakiesityksistä. Näin ei ole, ja tämä pettymys lausunnoissa nyt näkyy. Asia on korjattava esitystä muokattaessa, Vigelius sanoo.
Useampi kuin kaksi kolmesta kritisoi ulkoistussopimusten mitätöintipykälää
Kantaa ottaneista 70 % oli sitä mieltä, että ulkoistamissopimusten mitättömyyttä koskeva sääntely ei ole perusteltu ja ettei se turvaa osapuolten asemaa riittävästi. Mitätöintipykälän nähtiin laajalti olevan perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan vastainen.
– Korkein hallinto-oikeus ei näe automaattisesti mahdollisena, että sopimukset ylipäätään voivat siirtyä kunnilta sote-maakunnille. Myös perustuslain kanssa voidaan joutua ongelmiin. KHO:n lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnittävät huomiota siihen, että sopimusten muuttaminen uutta lakia vastaavaksi ei välttämättä ole mahdollista, Vigelius kertaa.
HALI:n lausuntoyhteenvetoon liittyviä materiaaleja pääset tarkastelemaan tarkemmin täältä. HALI käy parhaillaan läpi ministeriön kirjaamoon sähköpostitse lähetettyjä lausuntoja ja tulokset päivitetään tällä viikolla.
