Lainsäädäntöluonnos valinnanvapaudesta on parhaillaan lausuntokierroksella ja liitto on valmistelemassa siihen omaa lausuntoaan.
Pitkään on ollut vallalla käsitys, että asiakas on toiminnan kohde. Asiantuntija sitten antaa hänelle apua ja tietää usein jopa asiakasta paremmin, mikä tälle on hyväksi. Nyt onneksi ajatellaan jo niin, että asiakas on myös aktiivinen toimija ja valitsija. Tämä on modernin maailman suuntaus kaikilla muillakin aloilla: ihminen on keskiössä toimijana, eikä alamaisena järjestelmässä.
Hyvinvointipalvelut muodostavat keskeisen osan nykyisten kuntien palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat lait ovat tähdänneet Suomessa siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus käyttää laadukkaita palveluja maksutta tai pienellä asiakasmaksulla.
Saavutukset ovat olleet hyviä: keskimääräinen elinikä on pidentynyt, hyvinvointi lisääntynyt ja kaikista pidetään huolta kukkaroon katsomatta. Ongelmiakin on; terveyserot ovat kasvaneet, palvelujen integraatio ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla ja hoitoon pääsy on osin hankalaa. Siksi jo useat hallitukset ovat yrittäneet uudistaa suomalaista sote-järjestelmää. Nyt on jälleen päästy siihen vaiheeseen, että lakiesitykset ovat menossa eduskunnan käsittelyyn.
Meilläkin on vihdoin saatava käytäntöön ajatus siitä, että asiakas valitsee palveluidensa tuottajan ja asiakkaan oikeudet nostetaan keskusteluun. Britanniassa visio valinnanvapaudesta luotiin jo vuonna 1999 ja valinnanvapaudesta tehtiin ”perustuslaillinen oikeus” vuonna 2009 ja valinnanvapautta on laajennettu edelleen. Brittien tavoitteet olivat selvät: tasa-arvo hoitoon pääsyssä, reagointikyvyn lisääminen asiakastarpeisiin vastaamisessa ja laadun parantaminen. Keskustelu on ollut muutakin kuin politikointia tai valtapuolueiden eipäs juupas -väittelyä
Monissa maissa on havaittu, että kun asiakkaat käyttävät valinnanvapauttaan, palveluntuottajat saavat arvokkaita signaaleja siitä, millaiset palvelut hyödyttävät asiakkaita eniten ja miten palvelutarpeisiin vastataan parhaiten. Jonot lyhenevät ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä saadessaan arjessa oikeasti tarvitsemaansa apua. Asiakkaiden käyttäytyminen ohjaa vähitellen lainsäädäntöä, toimintaprosesseja, päätöksentekoa ja henkilökunnan asenteita asiakkaiden kannalta parempaan suuntaan.
Liitto teettää laajaa kansalaiskyselyä valinnanvapauden ajankohtaisista kysymyksistä. Aiemmat kyselytutkimukset ovat vuosilta 2012, 2014 ja 2016. Sarjassa alkaa olla jo merkittävää jatkumoa. Aiemmat tutkimukset ovat selkeästi osoittaneet, että valtaosa suomalaisista haluaa vapauden päättää palvelujensa tuottajan.
Ulla-Maija Rajakangas
toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto
