Hallituksen tänään eduskunnalle antama valinnanvapauslakiesitys on vietävä maaliin. Julkisten palvelujen tuottavuus on hälyttävän heikko ja sitä on pakko lisätä. Sote-uudistus on välttämätön ja se on toteutettava valinnanvapauden kautta, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Sosiaalipalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla yli 10 prosenttia ja terveyspalvelujen noin 20 prosenttia. Terveydenhuoltomenot ovat kaksinkertaistuneet. (Tilastokeskuksen kokonaistuottavuuden mittari).
Vuosina 2005-2013 terveydenhuollon menojen kasvu on ollut merkittävästi BKT:n kasvua nopeampaa. Hämmästyttävän vähälle huomiolle on jäänyt se, että näiden vuosien yhteensä 4,4 miljardin euron kasvusta 3,6 miljardin osuus (81 prosenttia) on tapahtunut julkisissa palveluissa. Samaan aikaan julkisten terveyspalvelujen käyntimäärät ovat vähentyneet. (Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja rahavirrat, NHG, 2015).
Valinnanvapaus kannustaa tuottamaan parempia palveluita
Useissa tutkimuksissa todetaan, että monituottajuus ja asiakkaan valinnanvapaus ovat keskeisimpiä keinoja terveydenhuoltojärjestelmän innovatiivisuuden edistämiseksi.
Resurssien lisääminen julkisesti tuotettuun palvelujärjestelmään ei auta, sillä ilman kannusteita toimia paremmin, kaivo on pohjaton.
– Valinnanvapaus ja sen tuoma kilpailu on eräs keskeisimmistä vipuvoimista tuottavuuden parantamiseksi julkisessa sote-järjestelmässä. Se lisää markkinoilla olevia vaihtoehtoja ja edistää niiden muovautumista parhaiten eri asiakkaiden tarpeisiin. Kun palveluntuottajan tulevaisuus riippuu asiakkaan valinnoista, sen on pärjättävä paremmin, vakuuttaa Ulla-Maija Rajakangas.
Sote-uudistus antaa kustannusten kasvun hillintään vähintäänkin parempia mahdollisuuksia kuin nykyjärjestelmä.
Näin suuressa uudistuksessa on huomioitava tekijät, jotka vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Näitä tekijöitä on kirjattu valinnanvapauslakiin ja muihin sote-uudistusta koskeviin lakeihin: monituottajuuden ja kilpailun vahvistaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen, järjestämisen keskittäminen, maakuntien rahoituslain budjettirajoitin ja vahvistuva valtion ohjaus, sekä digitalisaation ja tiedon hyödyntämisen edistäminen.
Hyvinvointialan liiton mukaan eduskunnalle annettu esitys on nyt annetussa muodossa riittävän hyvä. Mallia on aina mahdollisuus muokata järjestelmän ollessa käynnissä. Sen sijaan uudistuksen kaatumisen vaihtoehdot ovat surkeat: kustannusten varma kasvu, saatavuuden heikkeneminen, eriarvoisuuden kasvaminen, sekä epävarmuus asiakkaille, työntekijöille ja palveluntuottajille.
Lisätiedot:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 374 164,
ulla-maija.rajakangas@www.hyvinvointiala.fi
