Yksityinen varhaiskasvatus on kohdannut suuria taloudellisia haasteita koronaepideamian aikana. Haasteet johtuvat hoidettavien lasten määrän vähentymisestä ja kuntien haluttomuudesta palvelusetelimaksatukseen yrittäjälle. Monet kunnat ovat käynnistäneet neuvottelut palvelusetelin sääntökirjojen ehtojen muuttamiseksi niin, että kunnilta poistuisi palveluiden järjestämisvelvollisuus palveluseteleillä koronaepidemian mahdollisen toisen aallon myötä.
Noin sata kuntaa Suomessa on valinnut varhaiskasvatuspalveluiden tuottajaksi yksityisen toimijan palveluseteleitä hyödyntäen. Palvelusetelituotannolla kunnat ovat mahdollistaneet perheille monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut lähipalveluina. Perheet ovat olleet tyytyväisiä voidessaan valita lastensa päiväkodin omien toiveidensa mukaisesti.
Päiväkotien lapsimäärä laski koronaepidemian akuuteimmassa vaiheessa 15-30 prosenttiin normaalista, mutta on nyt palannut noin 70 – 80 prosentin tasolle.
− Hoidossa olevien lasten määrän väheneminen ja toiminnan ylläpitäminen normaalina on ollut haaste kaikille alan toimijoille. Kun vielä tehdään nopeita päätöksiä, jotka vaikuttavat talouden tasapainoon saman tien, on yksityisellä varhaiskasvatusalalla suuri huoli toiminnan jatkuvuudesta, sanoo Hyvinvointiala HALIn varhaiskasvatuksen taustaryhmän puheenjohtaja ja Pilke Päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Minna Martikainen.
Lapsiperheitä kohdeltava yhdenvertaisesti
Kunnissa on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiperheiden yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta siitä, onko lapsi kunnan omien varhaiskasvatuspalveluiden vai yksityisten palveluiden piirissä.
− Perheet ovat saaneet palvelusetelipäätöksensä toistaiseksi voimassa olevina. Niiden sisällön muuttaminen yksipuolisesti asiakasta ja palveluntuottajaa kuulematta asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, eikä niin voi tehdä. Palveluseteliä käyttävällä perheellä tulee olla yhtäläiset oikeudet julkisen palvelun valinneiden perheiden kanssa, Martikainen huomauttaa.
Palveluseteliä käyttävällä perheellä tulee olla yhtäläiset oikeudet julkisen palvelun valinneiden perheiden kanssa.
Hyvinvointiala HALI ry pitää palveluseteleiden maksatuksien keskeytyksiä tai perusteettomia rajauksia epidemian vuoksi lainvastaisina ja ristiriitaisina hallituksen strategisten linjausten kanssa.
Kunnan huono taloustilanne ei ole riittävä peruste yksityisen palvelun piirissä olevien perheiden etuuksien heikentämiselle.
− Kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun kustannukset ovat yleisesti ottaen suuremmat kuin yksityisten palveluiden, Martikainen sanoo.
Julkisen ja yksityisen yhteistyö ja dialogi tarpeen
Normaalitilanteessa yksityisiä palveluntuottajia tarvitaan työssäkäynnin mahdollistamiseksi ja varhaiskasvatuksen monipuolisuuden turvaamiseksi.
− Tämä ei ole mahdollista, jos yksityiset tuottajat nyt joutuvat niin ahtaaseen rakoon, että toiminta joudutaan jopa lopettamaan tai työntekijät katoavat muihin töihin. Kunnat eivät selviä tulevista henkilöstö- ja investointipaineistaan ilman yksityisiä palveluntuottajia.
Ratkaisut poikkeusolojen haasteisiin tulee löytää julkisen ja yksityisen yhteistyöllä ja dialogin kautta kuten hallituskin ”Lapsen aika” strategiassaan linjaa.
Lisätiedot:
Minna Martikainen, toimitusjohtaja Pilke Päiväkodit Oy ja varhaiskasvatuksen taustaryhmän puheenjohtaja, Hyvinvointiala HALI, p. 044 521 2159, minna.martikainen@pilkepaivakodit.fi
