Valtioneuvosto päätti viime joulukuussa rokotusjärjestyksestä. Ensimmäisenä tuli rokottaa koronaan sairastuneita tai sairastuneiksi epäiltyjä henkilöitä hoitava sote-henkilöstö sekä vanhusten asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksiköiden henkilöstö ja asukkaat.
Hyvinvointiala HALI ry:n tekemän jäsenkyselyn mukaan osassa kunnissa yksityinen sote-henkilöstö on joutunut odottamaan omaa rokotusvuoroaan, vaikka julkisen puolen kollegat ovat jo oman rokotteensa saaneet. Vastaajista joka neljäs kertoi rokottamiseen liittyvistä ongelmista. Kyselyyn vastasi 95 yritystä ja järjestöä.
Yleisin vastauksissa mainittu ongelma on rokottamistyön korvaamiseen liittyvät epäselvyydet. Toinen yleinen ongelma vastausten perusteella on, että yksityisten palveluntuottajien henkilöstö ei ole saanut rokotteitaan samaan tahtiin kunnan oman henkilöstön kanssa. Joillakin alueilla esimerkiksi sairaanhoitopiirin kotihoivassa toimiva henkilöstö on jo rokotettu, mutta yksityisille on ilmoitettu, että niiden henkilöstö rokotetaan ikäryhmittäisessä rokotusjärjestyksessä.
”Sairaanhoitopiirin palveluksessa kotihoidossa olevat työntekijät ovat saaneet rokotukset omassa työterveyshuollossa, mutta meidän yksityisten palveluntuottajien henkilökunta, jotka tehdään työtä kotihoidossa, saadaan kuulemma rokotukset vasta silloin kun muutkin viimeisenä ikäryhmänä riippumatta siitä, että työskentelemme hoitoalalla.” (Kyselyn avovastaus)
Kyselystä käy ilmi, että rokotuskäytännöissä on valtakunnallisesti isojakin eroja.
”Joillakin alueilla rokottaminen on hoitunut hyvin järjestelmällisesti, ohjeistus on ollut hyvää ja toiminta hyvin organisoitu ja yhteistyö sujunut. Joillakin alueilla rokotuksia on odoteltu, ajankohdat vaihdelleet, on jouduttu neuvottelemaan kuka rokottaa ja kuka kustannuksista vastaa. Neuvottelujen jälkeen asiat ovat kyllä edenneet kohtalaisen hyvin.” (Kyselyn avovastaus)
Hali kehottaa jäseniään käymään neuvotteluja kuntien kanssa
Kunta on järjestämisvastuussa rokottamisesta. Hali kehottaa jäseniään olemaan yhteydessä kuntiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mikäli ongelmia ilmenee. Kuntien tulee kantaa vastuuta koko sote-henkilöstöstä ja heidän asiakkaistaan työnantajasta riippumatta.
− Rokotusjärjestyksessä ensimmäiseen ryhmään kuuluvat muun muassa iäkkäiden asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat. Yksityiset yritykset ja järjestöt tuottavat merkittävän osan asumispalveluista eri puolilla Suomea, sanoo HALI ry:n johtaja Hanna-Maija Kause.
− Virus ei tunnista, maksaako vanhusta hoitavan henkilön palkan yritys vai kunta.
Jotkut kunnat ovat korvanneet yksityisten sote-palveluntuottajien rokottamisen ensilinjassa työterveyshuollon kautta. Joissakin tapauksissa kunta on ilmoittanut, että palveluntuottajan henkilöstö saa rokotukset työterveyshuollosta, ja lasku on tullut palveluntuottajalle. Rokottamista kunnan toimesta ei aina edes ole tarjottu.
Toisaalta jotkut kunnat ovat toivoneet, että palveluntuottajat tekisivät rokottamiseen liittyvää työtä ilman korvauksia. Eräs kotihoitoyritys kuvaa HALI ry:n kyselyssä tilannetta näin:
”Kaupunki edellyttää rokottamisen tehtäväksi veloituksettomana palveluna. Esitys on, että rokotus liitettäisiin esim. aamutoimiin, jolloin siihen ei kaupungin mukaan mene aikaa ja rokotuksen jälkeinen 15 minuutin varoaikakin voidaan sisällyttää käyntiin. Yrityksessämme on kuitenkin vain yksi rokotusluvallinen, joka on samalla toimitusjohtaja, eikä hän ehdi tehdä rokotuksen lisäksi käyntiin liittyviä muita hoitotoimenpiteitä. Rokotus vaatii paljon valmisteluja eikä tätä työtä voida tehdä ilman korvausta.” (Kyselyn avovastaus)
Valtion koronakorvauksilla tulee kompensoida myös yksityisten yritysten kuluja
Valtio on maksanut kunnille korvauksia koronan aiheuttamista kustannuksista jo miljardien eurojen arvosta, Hanna-Maija Kause muistuttaa.
− Osa näistä korvauksista on tarkoitettu rokottamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. On kestämätöntä, jos kunnat eivät käytä rokottamiseen tarkoitettuja, valtion heille ohjaamia rahoja siihen, mihin ne on tarkoitettu, vaan siirtävät kustannuksia eteenpäin koronan muutenkin kurittamille yrityksille, hän sanoo.
Samanlaista toimintaa on nähty eri puolilla Suomea jo aikaisemmin koronaan liittyvien suojavälineiden kustannusten korvaamisessa.
− Nyt tätä korvauksista luistamista alkaa näkyä myös rokottamiseen liittyvissä kysymyksissä, Kause sanoo.
Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista, STM:n taustamuistio 22.12.2020
