Kotihoidon tuottamisen ongelmista käydään lehtien palstoilla vilkasta keskustelua niin pienissä kuin suurissakin kunnissa. Haasteet liittyvät pitkälti työvoimakysymyksiin, hoitajien uupumiseen ja asiakaspalvelun toimimattomuuteen.
Kotihoito on suurimmaksi osaksi julkisesti järjestettyä ja suurin osa palvelusta myös tuotetaan julkisen sektorin omana toimintana. Ostopalvelua yksityisiltä on vain vähän.
Kotihoidossa potentiaalista markkinaa yksityisille toimijoille
Kuntaliiton viimeisimmän tilaston mukaan kuntien kotipalvelun ja kotihoidon (ml. kotisairaanhoito) ostot olivat vuonna 2016 yhteensä 83 miljoonaa euroa. Kotihoidon palveluseteliostot olivat vuonna 2016 vastaavasti 22,5 miljoonaa euroa (vuonna 2015 20,0 miljoonaa euroa). Potentiaalista markkinaa yksityisille toimijoille olisi siis runsaasti olemassa, mutta kuntien saaminen ostajiksi oman tuotannon sijasta näyttää olevan hidasta.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikön tutkijat selvittivät viime vuoden loppupuolella päättyneessä tutkimuksessaan kotihoidon ulkoistamisen vaikutuksia ja vaikuttavuutta tapaustutkimusalueena Lahden Launeen alue.
Tutkimuksen mukaan Lahden kaupungin palveluksessa ennen ulkoistusta olleen henkilöstön kokemukset ulkoistuksesta olivat osalla neutraalit ja osalla lähempänä negatiivista kuin positiivista. Henkilöstö koki, että heitä ei kuunneltu ja osallistettu muutoksessa tarpeeksi. Myös asiakastyytyväisyys laski muutoksen alkuvaiheessa, mutta kohosi takaisin kotihoidon vastaaviin lukemiin vajaan kahden vuoden kokeilujakson aikana.
Palvelun mitattu laatu (mittareina asiakkaan lääkityksen seuranta, sairaalakäynnit, plk käynnit, äkillinen hoitotarve) parani kokeilujaksolla aikaisempaan verrattuna. Kustannusten osalta tuloksena oli, että ulkoistuksella pystyttiin hillitsemään merkittävästi kotihoidon toimintamenojen kasvua alueella.
Tutkimuksen ”jälkeen”- tilanteessa suunnitellun hoitotunnin hinta oli 41,54 euroa ulkoistetussa toiminnassa ja 56,17 euroa kaupungin omassa toiminnassa muilla alueilla. Tutkimuksen alusta tarkasteltuna Launeen alue oli ainoa kahdeksasta Lahden kotihoitoalueesta, jossa kustannuskehitys oli laskeva kaikilla kolmella tarkasteluajanjaksolla.
Lisäksi on mainittava merkittävänä tutkimustuloksena se, että ulkoistamisen myötä kaupungin käsitys itse tuottamastaan kotihoitopalvelun kokonaisuudesta selkiintyi. Yksityisen palveluntuottajien ja kaupungin vuoropuhelun kautta löydettiin rajapintaongelmia ja niitä pystyttiin ratkaisemaan hyvässä yhteistyössä.
Sote-uudistus tulee suunnitelmien mukaan astumaan voimaan vuoden 2020 alusta. Maakuntauudistuksen myötä kotihoidon ja kotisairaanhoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Valinnanvapauslakiehdotuksen mukaan maakuntien tulee ottaa käyttöön asiakassetelit sosiaalihuoltolain mukaisessa kotipalvelussa ja kotihoidossa sekä terveydenhuoltolain mukaisessa (25 §) kotisairaanhoidossa.
Palvelusetelin nopea käyttöönotto olisi tällä hetkellä monille kunnille yksinkertaisin tapa vastata kotihoidon tuottamisen akuutteihin ongelmiin. Se olisi samalla hyvää valmistautumista vajaan kahden vuoden kuluttua toimeenpantaviin suurempiin muutoksiin.
Hyvinvointialan liiton puolesta toivomme, että jäsenenä olevat lukuisat kotihoidon tuottajat lähestyisivät kotihoidon asioissa aktiivisesti kuntia. Liiton toimiston puolesta olemme valmiita tukemaan jäseniämme tarpeen mukaan.
Aino Närkki
johtava elinkeinoasiantuntija
