Yksityinen ja julkinen sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusala voivat hoitaa merkittävän osan hallituksen 75 %:n työllisyysasteeseen tarvittavista 60 000 uudesta työpaikasta. Toimialalla on jo nyt pulaa lähihoitajista, sairaanhoitajista, varhaiskasvatuksen opettajista, sosiaalityöntekijöistä ja lääkäreistä.
Työvoiman tarve kasvaa lähivuosina merkittävästi kolmesta eri syystä. Ikääntyvä Suomi tarvitsee yhä enemmän hoivaa ja hoitoa. Alan nykyinen henkilöstö on eläköitymässä nopeasti. Hallitusohjelman mukaiset henkilöstömitoitusten korottamiset mm. vanhuspalveluissa lisäävät henkilöstötarvetta entisestään.
– Henkilöstövajeen kattamiseksi koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sanoo työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri Hyvinvointiala HALIsta. Sen lisäksi yksivuotinen lähihoitajatutkinnon moduuleista koostuva hoiva-avustajakoulutus on vakiinnutettava ja koulutukselle on turvattava riittävät taloudelliset resurssit.
Mänttärin mukaan hoiva-avustajan osakoulutuskokonaisuus on muun muassa maahanmuuttajille ja alanvaihtajille nopein tie päästä hoiva-alalle työhön. Koulutuksen voi myöhemmin täydentää lähihoitajaksi.
Työpaikkojen luonti edellyttää rahallista panostusta
Yhteiskunta rahoittaa pääosan sote- ja varhaiskasvatuksesta. Lisätyöpaikkojen luonti edellyttää siksi riittävää rahallista panostusta, joka hallituksen tulee ottaa huomioon.
HALIn mukaan yksityisellä sote- ja varhaiskasvatusalalla on kaikki mahdollisuudet työllistää vaalikauden 2019-2023 aikana ainakin 15 000 ihmistä lisää nykyisen 100 000 työntekijän lisäksi.
– Toki tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen, mikäli osaavan työvoiman saannissa onnistutaan, koulutusta kehitetään ja tuotetuista palveluista maksetaan käypä hinta, Mänttäri sanoo.
Yksityinen hyvinvointiala on tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentaja ja yhteiskunnallisen murroksen käytännön seurausten ratkaisija. Hallitusohjelman toteuttaminen vaatii kaikkien käytettävissä olevien resurssien, myös yritysten ja järjestöjen, hyödyntämistä. On tärkeää, että korkealaatuiset sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat saatavilla kaikille suomalaisille elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta.
