Hyvinvointialan liitto pitää varhaiskasvatuslain päivittämistä lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Muutosten painavuuden vuoksi on tärkeää, että siirtymäajat ovat tarpeeksi pitkiä. Näin varmistetaan isojen muutosten läpivienti.
Hyvinvointialan liitto on huolissaan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä, jos kelpoisuusehtoja kiristettäisiin lakiluonnoksessa nyt esitetyllä tavalla vuoteen 2030 mennessä.
Liitto tukee niin sanottua educare-mallia, jossa opetus, hoiva ja hoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Liitto painottaa kuitenkin erityisesti alle kolmevuotiaiden osalta hoivaa.
Hyvinvointialan liitto kannattaa sitä, että varhaiskasvatuksen valvonta ja rekisteri järjestettäisiin vastaisuudessa Luovan toimintana. Yksityinen varhaiskasvatus on välttämätön osa palveluverkkoa ja näin ollen yksityisiä ja julkisia tuottajia on kohdeltava lähtökohtaisesti yhdenmukaisin periaattein. Kunnat ja asiakkaat valitsevat mielellään yksityiset palvelut kuten viime vuosina laajentunut palvelusetelipohjainen tuotanto osoittaa.
Tasapuolinen toimintaympäristö turvattava varhaiskasvatuksessa
Julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelun tasapuolisen toimintaympäristön turvaamiseksi Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen tasoa on korotettava päivähoitomaksujen alennusta vastaavasti. Näin perheillä on mahdollisuus valita yksityinen hoito. Yksityisen hoidon tuki on jäänyt vuosien myötä jälkeen.
Lakiluonnos lähtee tiukkarajaisesti kolmen kasvattajan ja lapsien muodostamasta ryhmästä. Päiväkodin ydintoimintamalli on parhaimmillaan kuin pienoisyhteiskunta: kaikenikäiset elävät ja toimivat yhdessä.
Lakia säädettäessä tulee taata, että kaikki lain voimaantulohetkellä työssä olevat henkilöt ovat kelpoisia tehtäviinsä uuden lain määräyksistä poiketen. Tilapäinen poikkeaminen tulee sallia yhden vuoden sijasta pidemmäksi esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden ajaksi.
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta ei saa muuttaa siten, että se lisää vaatimuksia henkilöstön mitoituksen tai pätevyyden osalta tai jäykistää muutoin nykyisiä toimintamalleja.
Moniammatillinen työkulttuuri turvattava
Hyvinvointialan liitto haluaa pitää kiinni moniammatillisesta työkulttuurista. Hallinnollisten johtotehtävien osalta on epätarkoituksenmukaista rajata henkilöiden koulutustaustaa. Esimerkiksi suunnittelutyö päiväkodissa tulee siis tehdä moniammatillisessa tiimissä.
Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa pitäisi hyödyntää ko. perheen parhaiten tuntevien työntekijöiden asiantuntemusta ilman, että asiasta säädetään koulutukseen liittyen tarpeettoman tarkasti laissa.
Hyvinvointialan liitto näkee lakikokonaisuuden pitkät siirtymäajat hyvänä muutosten voimakkuuden vuoksi. Liitto kuitenkin esittää, että vuosi 2030 olisi vasta tarkistuspiste, jolloin arvioidaan siirtymäajan tarve esimerkiksi vuoteen 2035. Tämä on ehdottoman tärkeää, mikäli lakiehdotuksessa esitetyt henkilöstörakennemuutokset toteutetaan. Yksityisen sektorin varhaiskasvatusammattilaiset eivät niitä kuitenkaan kannata.
Lain toimeenpanon kannalta on tärkeää, että säädökset vastaavat realistisesti toimintaympäristössä olevaa tilannetta ja ennen muutosten voimaan astumista on oltava selvillä, että käytettävissä on riittävä määrä lain edellyttämää henkilöstöä.
