Kotihoito on eräs tärkeimmistä vanhuspalveluista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa palvelutarpeet kasvavat. Kuntien haasteena on varmistaa palvelut kaikille tarvitsijoille. Kyse on työvoiman saatavuudesta, palvelujen tuottamisen tehostamisesta ja uusien toimintamallien käyttöönotosta.
Hyvinvointiala HALI teki yhteistyössä NHG:n kanssa kotihoitoa koskevan selvityksen. Siinä tarkasteltiin julkisrahoitteisen kotihoidon kustannuksia ja niiden muodostumisen syitä eri tahojen tekemien tutkimusten valossa. Selvityksen tekijät havaitsivat, että yksityisesti tuotettuna hoitotunnin hinta oli merkittävästi edullisempi kuin vastaavan julkisen omana tuotantona tuotetun työtunnin. Tärkeimpänä tekijänä taustalla on se, että yksityisellä ns. välittömän työajan eli asiakkaiden luona vietetyn ajan osuus työajasta on merkittävästi korkeampi kuin julkisella. Tämä osoittaa, että palvelu voidaan tuottaa samalla rahalla suuremmalle määrälle asiakkaita.
- Kotihoidosta tuotetaan suurin osa julkisesti. Kuntien ostot olivat vuonna 2017 ainoastaan 88 miljoonaa euroa. Tämä on 10 prosentin luokkaa kuntien kotihoidon palvelukysynnästä. Palveluseteleihin kunnat käyttivät 26,7 miljoonaa euroa. Luvut ovat kasvaneet viime vuosina, mutta hitaasti toteaa Hyvinvointiala HALIn johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki.
Esimerkkinä selvityksessä on Lahdessa toteutettu Launeen alueen ulkoistus. Sen onnistumista Lappeenrannan teknisen yliopiston tutkijat selvittivät loppuvuonna 2017. Ulkoistuskokeilun alkuvaiheessa kaupungin henkilöstö koki, että heitä ei kuunneltu muutoksessa tarpeeksi. Myös asiakastyytyväisyys laski ensin, mutta palasi aiempiin lukemiin kokeilun jatkuessa. Palvelun mitattu laatu parani kokeilujakson aikana. Kokeilu osoitti, että kotihoidon menoja pystytään hillitsemään merkittävästi laadusta tinkimättä.
Kotihoidon ulkoistus ei yleensä muuta asiakkaiden tilannetta. Kaupunki tekee ostamiinsa palveluihin liittyen palvelusuunnitelmat ja valvoo niitä.
Launeen kokeilu osoitti myös, että julkisen ja yksityisen yhteistyö hyödyttää kunnan omaa toimintaa. Esimerkiksi Lahdessa kaupungin oma kotihoitotoiminnan kokonaisuus selkiytyi. Vuoropuhelun kautta löydettiin rajapintaongelmia ja niitä pystyttiin ratkaisemaan hyvässä yhteistyössä.
Tausta-aineistossa olevan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vanhuspalvelujen tila- seurantatutkimuksen (2018) mukaan asiakas voi päättää yksityisissä palveluissa julkista paremmin henkilökohtaisista asioistaan. Lisäksi sovittujen käyntiaikojen noudattaminen oli yksityisessä palvelussa tarkkaa.
Palveluseteli on toimiva vaihtoehto myös kotihoidossa. Sen avulla kunnat voivat mitoittaa toimintaansa joustavasti kysynnän mukaan. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia kotitalous-, hoiva- ja hoitotöitä ostettiin vuonna 2016 arviolta reilulla 300 miljoonalla eurolla. Suurin osa hoiva- ja hoitotöiden kotitalousvähennyksen käyttäjistä on eläkeläisiä.
Lue myös selvitys kotiin vietävien sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoista.
Artikkelin lopusta löydät julkaisutilaisuuden esitykset ja materiaalit.
Lisätiedot:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, 0400 37 4164
Aino Närkki, johtava elinkeinoasiantuntija, 0400 43 6438
