Lokakuussa 2019 STM julkaisi Tulevaisuuden sote-keskusohjelman. Siinä painopiste on laaja-alaisissa sote- keskuksissa, peruspalveluiden vahvistamisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä.
Parhaillaan on haettavana sote-keskusohjelmaa vauhdittava muutamien kymmenien miljoonien eurojen kehittämisraha. Siitä suuri osa näyttäisi menevän terveyskeskuslääkärivajeen paikkaamiseen, jotta viikon hoitotakuusta tehty hallitusohjelmakirjaus voitaisiin turvata julkisin palveluin.
Viikon hoitotakuu olisi toteutettavissa jo nyt!
Viikossa pääsisi hoitoon jo nyt, jos olemassa olevat resurssit otettaisiin käyttöön, esimerkiksi palveluseteleitä hyödyntämällä.
Sosiaalipalvelut ovat eniten kustannuksia aiheuttava osa sote-keskusten palveluista
Ikääntymisen kustannukset ovat suurin yksittäinen menoerä, jos asiaa katsotaan julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Suurimmat haasteet ovat vasta edessäpäin. Ne realisoituvat ensimmäisen kerran tosissaan, kun suuret ikäluokat tulevat yli 85-vuotiaiksi.
Tehostettu palveluasuminen on vain osa ikääntyneiden ihmisten palveluita. Sen piirissä on noin 50 000 asiakasta ja ympärivuorokautisena työvoimaintensiivisenä palveluna se syö resursseista 2/3. Kotihoidon noin kaksinkertainen asiakasmäärä joutuu pärjäämään 1/3:lla. Ympärivuorokautisessa hoivassa asiakkaat asuvat turvallisesti yhteisökodeissaan. Yhtä hyvä tilanne ei ole niillä huonokuntoisilla vanhoilla ihmisillä, jotka asuvat yksin kotonaan.
Mistä hoitajamitoitukseen tarvittavat hoitajat ja rahat?
Lakisääteisestä mitoituksesta annetut lausunnot ovat mielenkiintoista luettavaa. Hoitajamitoitus on asia, jota kaikkien on helppo kannattaa. Haasteelliseksi asian tekee se, että rahaa ja hoitajia ei todellisuudessa ole. Henkilöstökustannusten nosto pysyvästi tehostetussa palveluasumisessa 15 – 30 prosentilla ei ole pieni asia. Kyse on pidemmällä aikavälillä miljardeista ja jo lähitulevaisuudessa tuhansista lisähoitajista.
Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, että lain valmistelun lähtökohtana tulee olla hallitusohjelman ja hallituksen kehyspäätöksen sitovat linjaukset. Rahaa ei ole varattu riittävästi ja siksi ministeriön esitysluonnos lähtee siitä, että siirtymäaika päättyisi vuonna 2023. Vastuun päätöksien talousseuraamuksista kantavat siis kunnat ja seuraavan hallituskauden päättäjät.
Yksityisen sektorin kasvu ei lopu tähän hallituskauteen
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostot ovat kasvaneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana keskimäärin 10 %:n vauhtia. Yksityiset toimijat ovat tärkeä yhteistyökumppani ja välttämätön osa palvelujärjestelmää varsinkin sosiaalipalveluissa, mutta myös terveydenhuollossa.
On arvioitavissa, että yksityinen sote-sektori tulee kasvamaan myös tämän hallituskauden aikana, tosin aikaisempaa kovempien poliittisten haasteiden keskellä. Soten yrityskenttä on kehittynyt viime vuosina ja kykenee tänä päivänä vastaamaan suuriinkin yhteistyöhaasteisiin. Yritykset ja kunnat ovat löytäneet toisistaan kumppaneita ja näin on syntynyt yksiköitä, joilla on aidot mahdollisuudet saada aikaan suuriakin kehitysloikkia. Tämä koituu etenkin palveluita tarvitsevien asiakkaiden hyväksi, mutta myös julkisen talouden kestävyyden hyväksi. Yksityisesti tuotetut kuntien osto- ja palvelusetelipalvelut ovat aina veronmaksajille edullisempia kuin kunnan oma tuotanto.
